Jos kaikki kuluttaisivat kuin me suomalaiset, tarvittaisiin enemmän kuin kolme maapalloa

8.8.2016 klo 14:29 Politiikka KD Lehti

Maailman ylikulutuspäivä on tänään. Maailman luonnonsäätiö WWF muistuttaa, että jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,4 maapalloa.

Tänään maanantaina 8. elokuuta ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta: viime vuonna se oli 13. elokuuta. Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen on alati suureneva hiilijalanjälkemme.

Maailman luonnonsäätiö WWF muistuttaa, että omaa ekologista jalanjälkeä voi pienentää esimerkiksi suosimalla uusiutuvaa energiaa ja tekemällä kestäviä ruokavalintoja.

Suomi lukeutuu niiden muutamien harvojen maiden joukkoon, joissa biokapasiteetti on vielä merkittävästi suurempi kuin oma jalanjälki. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kulutuksemme olisi maailmanlaajuisesti kestävällä tasolla: suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin 3,4 maapalloa.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.

Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi. Kulutamme luonnonvaroja siis huomattavasti nopeammin kuin ne pystyvät uusiutumaan – toisin sanoen ekologinen jalanjälkemme on suurempi kuin maapallon biokapasiteetti.

Suomi lukeutuu niiden muutamien harvojen maiden joukkoon, joissa biokapasiteetti on vielä merkittävästi suurempi kuin oma jalanjälki. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kulutuksemme olisi maailmanlaajuisesti kestävällä tasolla: suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin 3,4 maapalloa.

Kaikki ylikulutuksen vaikutukset eivät kuitenkaan näy Suomessa, sillä esimerkiksi monet käyttämämme tuotteet valmistetaan jossain muualla. Lisäksi kaikki kulutuksemme ympäristövaikutukset, kuten ilmastonmuutos, eivät ole paikallisia vaan vaikutukset tuntuvat raskaimmin kehitysmaissa.

– Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Kasvava hiilijalanjälki, joka sisältää esimerkiksi energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, on suurin yksittäinen syy ylikulutuspäivän jatkuvaan aikaistumiseen. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa. Hiilijalanjälki muodostaa 60 prosenttia koko maailman ekologisesta jalanjäljestä; suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä hiilijalanjälki muodostaa 67 prosenttia, joten se on hieman maailman keskiarvoa suurempi.

– Parhaiten voimme vaikuttaa ylikulutukseen kiinnittämällä huomiota siihen miten asumme, liikumme ja syömme, muistuttaa ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä.

Ruoantuotanto on yksi merkittävistä ylikulutuksen syistä. Erityisesti lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotanto kasvattaa ihmisten ekologista jalanjälkeä, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja ja tuotannosta syntyy enemmän hiilidioksidipäästöjä.

– Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi, Liisa Rohweder sanoo.

WWF muistuttaa, että omaa ekologista jalanjälkeään voi pienentää helposti esimerkiksi valitsemalla lautaselleen useammin luomuruokaa, kasviksia ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Ylös