Aurinkosähköstä pieni osa energiapalettia

25.8.2016 klo 16:57 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Auringon säteilyä muutetaan suoraan tasasähköksi aurinkopaneelien, valosähkökennojen, avulla. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet 16 vuodessa peräti 80%, ja hintojenlasku jatkuu edelleen. Kapasiteetti on kasvanut lähes 50% vuosittain viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Aurinkoisissa maissa aurinkosähköstä on tullut kannattavaa. Globaalit markkinat ovat jo 100 miljardin dollarin luokkaa.

Aurinko paistaa Suomessa puolet vähemmän kuin Teksasissa ja aurinkosähkön kannattavuus on puolet pienempi.

Suomestakin on menty mukaan kasvaville markkinoille. ABB on toimittanut invertterit kymmeniin laitoksiin. Invertteri muuntaa tasasähkön verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi. Suurin suomalaisella tekniikalla toteutettu laitos on 146 MWp aurinkovoimala Hondurasiin.

Fortum Growth Oy on päässyt Intian markkinoille ja Virte Solar on alkanut tänä vuonna toimittaa kattopeltejä, joiden pintaan on jo tehtaalla asennettu ohutkalvoaurinkopaneeli.

Aurinko paistaa Suomessa puolet vähemmän kuin Teksasissa ja aurinkosähkön kannattavuus on puolet pienempi. Kun teollisuuden sähkönkulutus on viime vuosina laskenut yhteensä 18 TWh ja ylituettu uusiutuvan sähkön tuotanto on noussut 23 TWh, on sähköstä ylitarjontaa ja sen hinta on alhaalla. Alhaisella korkotasolla omaan käyttöön tuotettuna voi aurinkosähkö silti olla juuri ja juuri kannattavaa Suomessakin.

Helen Oy, entinen Helsingin Energia, on kehittänyt liiketoimintamalleja, jotka yhdistävät ison laitoskoon edullisuuden ja halumme saada kestävästi tuotettua sähköä.

On kuitenkin hyvä muistaa aurinkosähkön tuotannon ailahtelevuus päivittäin ja heikko tuotantokyky syyskuusta maaliskuuhun. Ja mittakaava: vaikka Suomessa olisi 200 000  kotitalouskokoluokan 5 kWp järjestelmää ja 10 000 kerrostalokoon 100 kWp järjestelmää, olisi yhteistuotanto vain 1,5-1,7 TWh/v mikä on 2-3% vuosikulutuksesta.

Aurinkosähköä on syytä edistää, muttei antaa ylisuuria tukia. Tuulisähkötuen virheistä on opittava.