Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnitti ensi vuoden budjettia koskevassa keskustelussa huomiota hallituksen esityksen inhimillisyyteen ja realistisuuteen. Velka kasvaa enemmän kuin hallitus antaa ymmärtää ja heikompiosaisilta viedään eniten.

Kristillisdemokraatit arvostelevat hallituksen budkettineuvotteluissaan päättämiä tukileikkausia ja maksukorotuksia, joiden kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat heikompiosaisilla.

– Suurituloiset saavat verohuojennuksia, kun taas sairaiden ja vähävaraisten etuuksista ja palveluista leikataan. Koko budjetti kärsii inhimillisyysvajeesta, Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt Peter Östman arvioi.

Opposition ja kansalaisten kritiikistä huolimatta budjetissa säilyivät kevään kehyksissä päätetyt leikkaukset indeksisidonnaisiin etuuksiin, koulutukseen ja sairasvakuutuskorvauksiin.

– Tämä hallitus joutuu tekemään tosissaan töitä, että maamme talous saadaan vuoteen 2019 mennessä edes siihen kuntoon, johon edellinen hallitus sen jätti

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmän mielestä räikein esimerkki inhimillisyyden katoamisesta on hallituksen päätös heikentää vanhusten hoitajamitoitusta.

Östman muistutti Valviran keväällä tekemästä kattavasta tutkimuksesta, joka paljasti, että peräti 93 prosenttia vanhustenhuollon laitoksissa työskentelevistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Monilla paikkakunnilla hoitolaitoksissa on hoitajavaje ja työkuorma kasvanut jo kohtuuttomiin mittoihin.

Östmanin mukaan pitäisi olla selvää, ettei tässä tilanteessa hoitajamitoitusta voi enää kutistaa.

– Vaadimme lisää hoitajia vanhuksille ja olemme kivenä hallituksen kengässä, kunnes asia korjataan, hän lupasi.

Kristillisdemokraatit kritisoivat hallitusta niin ikään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta.

Liian suuret lapsiryhmät heikentävät osaavan henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen sekä kehityksen tukemiseen. Säästöt aiheuttavat lopulta lisäkustannuksia. KD-rymä esittääkin lisärahoitusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Lisäksi ryhmä edellyttää, että valtiovarainministeri Petteri Orpo pitää sisäministerinä antamansa lupauksen, että poliisien määrä ei enää vähene.

Östman muistutti, että viime hallituskaudella Keskusta ja Perussuomalaiset olivat valmiita poliisimäärän vuoksi jopa hajottamaan hallituksen.

Nyt aiemmat vaatimukset näyttävät unohtuneen ja ensi vuonna hallitus vähentää 210 poliisimiestä.

Leikkauksista ja maksukorotuksista huolimatta Suomi ei näytä tulevan kuntoon ainakaan siinä tahdissa kuin pääministeri Juha Sipilä on antanut ymmärtää.

Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa hallitus lupasi, että Suomen valtion velkaantuminen päättyy vuonna 2021. Viime viikolla Valtiovarainministeriön budjetti-infossa ministeriön virkamiehet kuitenkin arvioivat, ettei alijäämä katoa vuonna 2021 nykyisillä toimilla.

– Tämä hallitus joutuu tekemään tosissaan töitä, että maamme talous saadaan vuoteen 2019 mennessä edes siihen kuntoon, johon edellinen hallitus sen jätti, Östman sanoi.

Kristillisdemokraatit työstävät parhaillaan omaa vaihtoehtoista budjettiesitystään. Ryhmän tavoitteena on pitää budjetti tasapainossa, joten lisäysehdotuksia on tulossa myös tulopuolelle.

Kristillisdemokraatit ehdottavat käytöstä poistuvan makeisveron tilalle sokeriveroa, joka kohdistuisi tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuu elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Sokeriverolla saataisiin terveysvaikutuksia sekä jopa 300 miljoonaa euroa vuosittaista lisätuloa.