Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti arvojen ja asenteiden merkityksestä rasistisia ääriliikkeitä koskevassa keskustelussa.

Arvot ja asenteet nousivat vahvasti esiin eduskunnan keskustellessa rasistisista äärilikkeistä Suomessa.

Keskustelussa Kristillisdemokraatit muistuttivat eduskuntaa omasta ideologiastaan.

Kristillisdemokratian ytimessä on puheenjohtaja Sari Essayah’n mukaan käsitys kaikkien täydestä ihmisarvosta, joka on luovuttamaton.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja muistutti myös, että jokainen ihminen on lähimmäinen.

– Riippumatta siitä, onko hänellä sama uskonto tai etninen tausta. Meidän on opeteltava kunnioittamaan toista ihmistä, puhumattakaan hänen elämästään ja ihmisarvostaan.

– Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion keskeisimpiä tehtäviä. Tässä on kyse vain muutamasta kymmenestä miljoonasta

Ääriliikkeisiin ajautumisen taustalla on usein syrjäytymistä ja näköalattomuutta.

– Veteraanisukupolvi tunsi sanonnan: ”Kaveria ei jätetä.” Tänä päivänäkin pitäisi miettiä, missä on se kaveri, jota ei pidä jättää, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus oli sitä mieltä, että myös päättäjät ja media ovat osasyyllisiä ikävään kehitykseen.

– Kun leikkaamme jatkuvasti heikompiosaisilta, kun työelämään pääseminen on vaikeaa ja jokapäiväisessä elämässä pärjääminen on lievästi sanottuna haastellista, se ruokkii katkeruutta, syrjäytymistä radikalisoitumista ja paine purkautuu johonkin. Tässä maastossa myös rasismi nostaa helposti päätään, Tanus sanoi.

Toimittajilta Tanus odottaisi vastuullista, objektiivista ja rakentavaa uutisointia, jolloin annetaan tilaa eri osapuolille asioita tarkoitushakuisesti värittämättä.

– Jos epäkohtien kritisoiminen leimataan aina fobiaksi tai huoli maan tai väestön tilanteesta ja siitä keskusteleminen leimataan mediassa rasistiseksi tai siihen suuntaan vieväksi keskusteluksi, se ei palvele rauhanomaista, rakentavaa yhteiseloa.

 

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti antisemitismin uudesta noususta Euroopassa.

Kesällä 2014 nähtiin monien eurooppalaisten suurkaupunkien kaduilla jättimielenosoituksia, joissa huudettiin kuolemaa juutalaisille. Myös Suomessa mielenosoittajat kantoivat hakaristilipuilla varustettuja bannereita.

Pariisin ja Kööpenhaminan iskujen jälkeen Suomen juutalaisyhteisö on joutunut investoimaan merkittävästi juutalaisten kohteiden, synagogien ja koulujen turvallisuuteen lisääntyneen antisemitismin ja turvallisuusuhkien vuoksi.

Östman huomauttaa, että Suomessa antisemitismin harjoittajia löytyy niin äärioikeistosta kuin  vasemmistostakin.

– Toivon, että hallitus on tässä asiassa valppaana ja ryhtyy toimiin torjuakseen kasvavan antisemitismin.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen mukaan rasistiset ääriliikkeet työllistävät poliisia, jonka resurssit uhkaavat tippua ensi vuonna alle kipurajan eli 7000:n poliisimiehen.

Räsänen muistutti kaikkien eduskuntapuolueiden luvanneen vaalien alla, että poliisien resursseista ei tingittäisi.

– Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion keskeisimpiä tehtäviä. Tässä on kyse vain muutamasta kymmenestä miljoonasta, Räsänen vetosi.