Unescon päätös kertoo antisemitismin kukoistuksesta

14.10.2016 klo 14:26 Kolumnit Peter Östman

Olen työmatkalla Israelissa, jossa osallistun jokavuotiseen puheenjohtajakonferenssiin Jerusalemissa. Konferenssissa keskustelemme Lähi-idän turvallisuuskysymyksistä sekä alueen kristittyjen vainoista, jotka ovat lisääntyneet.

Torstaina 13. lokakuuta kuulin Unescon hallintoneuvoston kokouksen järkyttävästä päätöksestä. Yleiskokoukseen menossa olevan päätösasian valmistelua koskevassa käsittelyssä hallintoneuvosto oli tullut siihen lopputulokseen, ettei juutalaisilla ole yhteyttä Jerusalemin Temppelivuoreen eikä myöskään Länsimuuriin. Myöskään kristittyjen yhteyttä alueeseen ei tunnustettu, ainoastaan muslimien.

Israelin presidentti Reuven Rivil kommentoi torstain päätöstä todeten, ”ei ole mitään muuta juhlaa, joka olisi enemmän sidottu Jerusalemiin kuin Sukkot eli Lehtimajajuhla. Tämä israelilainen juhla osoittaa selkeästi väistämättömän siteen maamme ja kansamme välillä. Millään toimielimellä maailmassa ei ole oikeutta erottaa yhteyttä juutalaisten, Israelin ja Jerusalemin välillä”.

Miksi Suomi maksaa miljoonamaksuja ilman minkäänlaisia protesteja tälle organisaatiolle joka kieltää kokonaiselta kansalta, tässä tapauksessa juutalaisilta, oikeuden pyhiin paikkoihinsa ja joka vähät välittää vanhoista historiankirjoista?

Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Sen hallintoneuvostossa on edustajia 58 maasta. Heidät valitaan Unescon yleiskokouksessa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Unescon päätös oli jälleen yksi outo päätös niiden muiden joukossa, joita on tehty YK:n organisaatioissa viime vuosina. Arabimaiden yliotteen huomaa yhä selkeämmin vuosi vuodelta. Tämäkin päätös on lähtöisin Palestiinan hallinnosta, joka on jälleen onnistunut vaikuttamisessaan.

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä ulkoministeriön kanssa vastaa Suomen Unesco-politiikasta tiiviissä yhteistyössä YK:n kanssa. Suomi maksaa järjestölle noin 1,5 miljoonan euron vuosittaisen jäsenyysmaksun sekä lisäksi myös vapaaehtoisia maksuja ja tukia.

Unescon perussäännössä lukee, että ”koska sodat syntyvät ihmismielissä, myös rauhan puolustus on rakennettava ihmismieliin”. Unescon tulisi toisin sanoen puolustaa rauhaa ja turvallisuutta kansainvälisen tuen avulla koulutuksessa, tieteessä ja kulttuurissa sekä edistää YK:n hengen mukaisesti universaalia kunnioitusta oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta, ihmisoikeuksia sekä vapautta kohtaan.

Joudun kysymään itseltäni, miten Unescon viimeisin päätös edistää rauhaa ja turvallisuutta Israelissa. Mihin tarvitsemme tätä organisaatiota? Miksi Suomi maksaa miljoonamaksuja ilman minkäänlaisia protesteja tälle organisaatiolle joka kieltää kokonaiselta kansalta, tässä tapauksessa juutalaisilta, oikeuden pyhiin paikkoihinsa ja joka vähät välittää vanhoista historiankirjoista?

Vaikka juutalaiset itsekin sanovat usein, että muilla on täysi oikeus kritisoida Israelia ja sen politiikkaa, eikä ihmisten tarvitse heistä pitää, on juutalaisten oikeuksien kieltäminen historiallisiin ja pyhiin paikkoihin kuitenkin silkkaa antisemitismiä.

Unescon päätös oli jälleen yksi näyttö linjauksesta, jossa antisemitismi kukoistaa vuonna 2016. Kuten presidentti Rivlinkin sanoi, ”on ymmärrettävää, että on kritisoijia, mutta mikään organisaatio ei voi kirjoittaa historiaa uudelleen”.