Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah’n mukaan Suomessa eletään lähihistorian suurimman arvomurroksen aikaa. Eettisiä periaatteita koskevia esityksiä tulee tavalla tai toisella lähes solkenaan eduskuntaan.

Ensimmäiseksi Essayah mainitsee perinteistä, miehen ja naisen välistä avioliittoa puolustavan Aito avioliitto–kansalaisaloitteen, joka oli lakivaliokunnan enemmistöllä tarkoituksena hiljaisesti torpata niin, että asiasta ei olisi tehty mietintöä eikä se olisi tullut täysistuntokäsittelyyn.

Essayah’n mukana lakivaliokunnan aktiivisen jäsenen Antero Laukkasen ansiosta saatiin kuitenkin julkinen kuuleminen järjestettyä ja nyt aloite on lausunnolla perustuslakivaliokunnassa. Viikon sisällä selviää, tehdäänkö lakialoitteesta mietintö eli jatkuuko sen matka eduskunnassa.

– Toisin kuin julkisuudessa esitettiin, syy perustuslakivaliokuntaan lähettämiselle oli se, että koska valiokunnassa ollut asiantuntija näki asiassa perustuslakiin liittyvää tarkastelun tarvetta, on eduskunnan työjärjestyksen mukaan asian perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin pyydettävä lausunto perustuslakivaliokunnalta, Essayah kertoo.

Niin hullunkuriselta kuin asia saattaa kuulostaakin, perustuslakivaliokunta pohtii parhaillaan, onko perustuslain vastaista, jos kansanedustajat säätävät lain nykytilan säilyttämisestä eli siitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen.

– Kristillisdemokraattien selkeänä linjana on, että lapsen oikeutta isään pitää vahvistaa eikä heikentää. Lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeudet, ei aikuisten oikeus lapseen

Eduskunnan käsittelyssä on myös kansalaisaloite äitiyslain muuttamisesta. Edellinen hallitus ei vastaavaa esitystä antanut Kristillisdemokraattien vastuksen vuoksi. Myöskään pääministeri Juha Sipilän hallitus ei ole eduskunnalle sitä tuonut esityksen monien heikkouksien vuoksi.

Aloitteessa yritetään epätoivoisesti sovittaa isyyslakia äidiksi tunnustamiseen.

Essayah arvioi, että yli 50-sivuinen kansalaisaloite kertoo siitä, miten monimutkaista on sovittaa sukupuolineutraaliin lainsäädäntöön se tosiasia, että jokainen lapsi saa aina alkunsa yhdestä biologisesta äidistä ja yhdestä biologisesta isästä.

Aloitteella halutaan, että synnyttävän äidin naiskumppani tunnustetaan äidiksi jo ennen synnytystä äitiysneuvolassa, jolloin nykyisin tarvittava adoptioprosessi voidaan välttää. Käsitteellisesti ei tehtäisi eroa synnyttäneen biologisen äidin ja toisen äidin välillä – toisin kuin niissä muutamassa muussa maassa, jossa äidin naispuoliselle kumppanille annetaan vanhemmuutta vahvistettaessa eri nimi kuin ”äiti”.

Biologisen äidin osoittaminen olisi kuitenkin tärkeää erityisesti terveydenhuollon kannalta.

Äitiyden selvittämistä voi vaatia se, joka ”katsoo olevansa lapsen äiti”.

– Äitiyden tunnustamisen peruminen on todella hankalaa verrattuna siihen, että isyys on mahdollista perua geenitestin tulosten perusteella, Essayah vertaa.

Lisäksi aloitteen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, vaan myös mies voisi olla äiti.

Essayah’n mukaan tämä on ristiriidassa nykyisen translain kanssa ja tähtää siihen, että jatkossa henkilön, joka haluaa vahvistaa juridisen sukupuolensa toiseksi, ei olisi enää oltava lisääntymiskyvytön.

Kyseistä lainmuutosta vauhdittaa peräti 85 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite sterilointivaatimuksen poistamiseksi. Nämä esitykset menevät Essayah’n mielestä huomattavan paljon pitemmälle kuin ensi maaliskuussa voimaan tuleva sukupuolineutraali avioliittolaki edellyttäisi.

– Kristillisdemokraattien selkeänä linjana on, että lapsen oikeutta isään pitää vahvistaa eikä heikentää. Lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeudet, ei aikuisten oikeus lapseen, Essayah linjaa.