Lohkoketjutekniikkaa arvopaperikauppaan esittää Harry Leinonen, maksu- ja selvitysjärjestelmiin erikoistunut finanssineuvos.

– Kun osakkeet vielä olivat paperisia, niiden taakse aina merkittiin uusi omistaja ja osakkeet siirrettiin fyysisesti ostajalle tai ostajan pankin holveihin. Sitten 1980-90-luvuilla siirryttiin tietokonepohjaisiin ratkaisuihin, selvittää finanssineuvos Harry Leinonen.

Koska tietokoneet olivat vielä kehittymättömiä, kauppaa tehtiin osakemäärittäin, arvo-osuuksina, ei enää yksittäisinä numeroituina osakkeina. Muutoinkin kauppatapahtumaa koskevia tietoja oli hyvin vähän. Arvopaperikaupat käsiteltiin isoissa erissä ja eräkäsittely kesti useita päiviä.

– Kaupan toimitus kestää tavallisesti vieläkin kaksi pankkipäivää, harmittelee Leinonen.

Hän katsoo, että uusi tietokonetekniikka mahdollistaa siirtymisen nykyistä sujuvampaan, luotettavampaan ja yksinkertaisempaan järjestelmään.

– Isoja määriä dataa voidaan nykyisin prosessoida ja tallettaa mitättömin kustannuksin. Reaaliaikaisuus on itsestään selvä pääsääntö esimerkiksi facebookissa, sähköpostissa ja lentolipuissa. Se on nyt lohkoketjutekniikan avulla mahdollista myös arvopaperikaupassa.

Jos reaaliaikaisessa tapahtumakohtaisessa arvopaperiselvityksessä käytettäisiin lohkoketjutekniikkaa, jokainen osake numeroitaisiin ikään kuin digitaaliseksi esineeksi. Yksittäinen osake ei olisi siis paperia vaan digitaalinen tietopaketti, johon liittyy sen täydellinen kauppa- ja siirtohistoria.

Tavallaan palattaisiin takaisin paperiosakkeiden kääntöpuolille tehtyihin merkintöihin, mutta nyt kauppahistoria olisi pitenevä merkkiketju digitaalisen osakkeen yhteydessä.

– Omistettaisiin jälleen yksilöllisiä numeroituja osakkeita, ei arvo-osuuksia. Tavallaan palattaisiin takaisin paperiosakkeiden kääntöpuolille tehtyihin merkintöihin, mutta nyt kauppahistoria olisi pitenevä merkkiketju digitaalisen osakkeen yhteydessä.

Digitaaliset arvopaperit säilytettäisiin hajautetuilla säilytystileillä, ja jokainen kauppa kirjattaisiin yhteiseen hajautettuun tapahtumatietokantaan, jossa olisi aina vastaava tieto osakkeen omistusketjusta kuin omistajan tilillä.

Kopioituja tapahtumatietokantoja on lohkoketjujärjestelmissä, kuten esimerkiksi tähän asti tunnetuimmassa lohkoketjutekniikan käyttäjässä, Bitcoinissa, yleensä useita, jopa tuhansia, mutta Leinosen mielestä muutama riittäisi hyvin valvotussa arvopaperikaupassa.

– Koko tapahtumatietokannan sisällön pitäisi olla viranomaisten käytettävissä, jolloin viranomaiset voisivat reaaliaikaisesti valvoa osakekauppaa erilaisista lähtökohdista, kuten verotusta varten ja seuratakseen, ettei pörssikursseja manipuloida. Tietosisältöä voidaan antaa muiden käyttöön tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa, sanoo Leinonen ja viittaa muiden muassa osakeomistusten julkisuuteen Suomessa.

Hajautetut lohkoketjutietokannat varmistavat, ettei järjestelmään pystytä tekemään vääriä kirjauksia, sillä tietokannat täsmäytyvät tapahtumakohtaisesti.

– Arvopaperikauppaa käytäisiin isoissa automaattisissa kaupankäyntijärjestelmissä, jotka kirjaavat kaupat suoraan ostajien ja myyjien arvopaperitileille. Arvopaperitileille olisi sen vuoksi luotava yhtenäiset kansainväliset tilitunnisteet. Niitä voisi kutsua ICAN-tilinumeroiksi, vastaavasti kuin pankkitilit on IBAN-numeroitu, ehdottaa Harry Leinonen.

Lyhenteet perustuvat englannin kieleen. IBAN tulee sanoista International Bank Account Number, kansainvälinen pankkitilinumero. ICAN on lyhenne sanoista International Custody Account Number, kansainvälinen säilytystilinumero.

Nämä ICAN-tilit olisivat pääsääntöisesti toimiluvan saaneiden säilyttäjien tietokoneilla, mutta periaatteessa lohkoketjutekniikassa itse sijoittajakin voisi omalla tietokoneellaan pitää säilytystiliä, jos hän osaa huolehtia siitä turvallisesti.

Välikäsien poistuminen tehostaa toimintaa. Uusi tekniikka on paljon nykyistä edullisempi.

– Välikäsien poistuminen tehostaa toimintaa. Uusi tekniikka on paljon nykyistä edullisempi. Tapahtumakohtainen käsittely on lisäksi nykyistä yksinkertaisempaa, koska mahdolliset tekniset ongelmat kohdistuvat vain yksittäiseen tapahtumaan, ja ongelmatilanteissa voidaan seurata sen tapahtumahistoriaa.

Nykyisin arvopaperikaupassa digitaalisten arvopaperien toimitus ostajan arvopaperitilille ja rahojen toimitus myyjän pankkitilille tapahtuu tavallisimmin kahden päivän kuluttua.

– Lohkoketjutekniikalla myyjä saa rahat heti pankkitililleen ja ostaja samoin välittömästi arvopaperin digitaaliseen arvopaperisalkkuunsa, toteaa Leinonen.

Tällöin riskit vähenevät, koska reaaliaikaisessa järjestelmässä ”kahden päivän matkalla” oleviin tapahtumiin liittyvät ongelmat poistuvat.

– Nykyisenä kahden tai useamman päivän selvitysaikana omistussuhteet ovat epäselviä, kuten kävi ilmi esimerkiksi Lehman Brothers’in konkurssin yhteydessä.

Välittömästi kirjattuina arvopaperit ovat aina vain sen omistajan tilillä. Siitä seuraa toinenkin merkittävä parannus: mahdollisuus ”lyhyeksi myyntiin” ilman vakuuksia poistuu. Lyhyeksi myynti tässä tarkoittaa, että myyjä myy osakkeita, joita ei myyntihetkellä omista vaan hän odottaa niiden kurssin laskua myyntipäivän aikana ostaakseen ne itse halvemmalla.

– Riskejä ei voisi enää ottaa toisten sijoittajien ja järjestelmän kustannuksella.

Uuden sukupolven arvopaperien käsittelyjärjestelmässä yritykset saisivat rahoitusta suoraan markkinoilta entistä edullisemmin käsittelykustannuksin.

– Jatkossa tarvitaan entistä tarmokkaampaa siirtymistä yhtenäisiin standardeihin, sillä uuteen järjestelmään siirryttäessä täytyy rakentaa kansainväliset standardit ja yhtenäinen arvopaperitilien verkko, toteaa Harry Leinonen.

Tarvitaan yhtenäistä standardia ICAN-säilytystilinumerointiin ja jokaisen arvopaperin yksilöityyn numerointiin. Lohkoketjutekniikan käyttöönotto edellyttää myös yhtenäisiä salakirjoitus- ja turvallisuusstandardeja sekä sopimusta yhtenäisen tapahtumatietokannan rakenteesta, ylläpidosta ja valvonnasta.

– Tällaiset laajat järjestelmän muutokset viipyvät usein pitkään, vaikka uudet ratkaisut olisivat hyvin järkeviä. Hitaus johtuu suurelta osin siitä, että muutosta vastustavat nykyisistä järjestelmistä hyötyvät välikädet ja esimerkiksi lyhyeksimyyjät, arvioi Harry Leinonen. Hän toivoo, että eri maiden poliitikot alkaisivat luoda painetta väistämättömän muutoksen nopeuttamiseksi.