Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksen puolustusselonteon ytimessä ovat meri- ja ilmavoimien materiaalihankinnat. Puolustusselonteko liittyy vahvasti hallituksen aiemmin julkistamaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sekä Nato-selvitykseen.

Hallituksen puolustuspoliittisessa selonteossa toistettiin vallitseva tilannekuva: Ulko-ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos, Lännen ja Venäjän välien kiristyminen sekä puolustusvoimien tarve uusia kalustoaan.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksen teettämät kolme selontekoa, ulko- ja tuvallisuuspolitiikasta, puolustuspolitiikasta ja Natosta, liittyvät likeisesti toisiinsa. Tarkoitus oli tehdä tiiviitä, strategisia ja aikaa kestäviä selontekoja.

Räsäsen mielestä hävittäjähankinnat pitäisi kuitenkin tehdä ”perusteellisesti harkiten”, sillä ne heikentävät valtiontalouden tasapainoa

Tosin esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon katsottiin vanhentuneen hetkessä Brexitin ja Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen myötä.

Edelleenkin Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevat suuntaviivat ovat hämärän peitossa. Pääministeri Juha Sipilä tyytyikin arvioimaan eduskunnalle, että Yhdysvaltain tulevalla doktriinilla voi olla vaikutusta myös EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan, mikäli Nato-jäsenyydestä tulee siihen kuuluville EU-maille selvästi nykyistä kalliimpaa.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa kehitetään Sipilän mukaan niin pitkälle kuin siitä on molemmille maille hyötyä.

Konkreettisin ja keskeisin osa puolustusselontekoa koskee merivoimien alus- ja erityisesti ilmavoimien hävittäjähankintoja, joiden kustannukset ovat valtion talouden kannalta merkittäviä.

Pääministeri Juha Sipilä totesi, etteivät materiaalihankinnat saa olla pois muusta hyvinvoinnista; 7-10 miljardin hintaluokkaan kohoavien hävittäjien kustannukset eivät siis olisi poissa suomalaisten saamista etuuksista ja avustuksista.

Merivoimien laivueeseen uppoaisi 1,2 miljardia.

Oppositiossa materiaalihankintoihin ja niiden hintalappuun suhtauduttiin kaksijakoisesti. Erityisesti Vasemmistoliitossa hankintoja arvosteltiin liian kalliiksi ja ylimitoitetuksi massatyöttömyyden vaivaamaan Suomeen samalla, kun perustulosta leikataan. Hankintahinnan uskottiin myös ajan mittaan herkästi tuplaantuvan asejärjestelmien ja elinkaarikustannusten myötä.

Kristillisdemokraatit hyväksyisivät Päivi Räsäsen mukaan hävittäjähankinnat ja muut suunnitellut materiaalihankinnat sekä puolustusmenojen tuntuvat lisäykset ensi vuosikymmenellä.

Räsäsen mielestä hävittäjähankinnat pitäisi kuitenkin tehdä ”perusteellisesti harkiten”, sillä ne heikentävät valtiontalouden tasapainoa.

Samalla Räsänen kantoi huolta esimerkiksi rajavartiolaitoksen resursseista.

– Sillä on suuri merkitys hybridiuhkien torjumisessa, Räsänen sanoi.