Kristillinen kasvatus on perusoikeus

27.6.2017 klo 10:43 Kolumnit Antero Laukkanen

Suomi elää arvojen murrosvaihetta. Erityisesti tämä näkyy koulujen nopeasti sekularisoituvissa kasvatustavoitteissa, joissa kristillinen perintömme on häivytetty lähes kokonaan.

Kristilliset koulut tarjoavat niille vanhemmille, joille kristillisyys on tärkeää, mahdollisuuden turvata lasten kristillinen kasvatus. Valtioneuvosto käsitteli toukokuussa yksityiskoulujen opetuksenjärjestämislupia. Joukossa oli kuusi kristillistä koulua. Kaksi kristillistä koulua sai pysyvän luvan, kaksi sai viiden vuoden määräaikaisen luvan, yksi hakemus hylättiin ja yksi uusi koulu sai kolmen vuoden määräaikaisen luvan. Päätöksiä edelsi moniviikkoinen keskustelu ja vääntö kulissien takana,  ja viimein kohtalainen lopputulos.

Lakiin on saatava muutos, joka kunnioittaa vanhempien oikeutta valita, millaista opetusta haluavat lapsilleen. Kristillinen kasvatus toteutuu parhaiten kotien ja kristillisten koulujen vuorovaikutuksena.

Vaikka iloitsen näistä päätöksistä, totean samaan hengenvetoon: ei ole oikein, että jo useita vuosia toimineita kouluja, jotka täyttävät kaikki vaaditut alueelliset, taloudelliset ja sivistykselliset vaatimukset, laitetaan tällaisen lupamenettelyn kohteeksi, jossa kulloinkin istuvan hallituksen poliittinen yhdistelmä on suurin yksittäinen luvan saantiin vaikuttava tekijä.

Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ja mallimaassa opetuksen järjestämislupa ei saa perustua poliittiseen mielivaltaan, vaan selkeisiin ohjeisiin ja säädöksiin. Nykyisessä laissa oleva harkintavaltaan ankkuroitu lupamenettely on muutettava vastaamaan nykyaikaista valinnanvapauden oikeutta ja ihannetta. Lakiin on saatava muutos, joka kunnioittaa vanhempien oikeutta valita, millaista opetusta haluavat lapsilleen. Kristillinen kasvatus toteutuu parhaiten kotien ja kristillisten koulujen vuorovaikutuksena. Tätä edistän.

Ylös