Maakunta- ja eduskuntavaalien yhdistäminen näyttäisi sopivan muille paitsi Keskustalle

14.9.2017 klo 11:24 Politiikka Samuli Rissanen

Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentin keskiössä oli sote-uudistus, jonka aikataulu on rikki. Myös kertaalleen viivästyneiden maakuntavaalien ajankohta puhutti. Muille eduskuntapuolueille maakuntavaalien koplaaminen vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteyteen näytti sopivan, mutta ei keskustalle.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen toisti paneelin avauspuheenvuorossaan aiemmin kesällä esiin nostamansa ehdotuksen maakuntavaalien järjestämisestä yhdessä eduskuntavaalien, ja mahdollisesti myös europarlamenttivaalien, kanssa.

– Vaalien järjestäminen on suuri ponnistus niin puolueille kuin ehdokkaillekin ja samalla on huoli maakuntavaalien kiinnostavuudesta äänestäjien keskuudessa. Jos kaikki kolmet vaalit pidettäisiin samana päivänä, voitaisiin puhua oikeasta kansanvallan juhlapäivästä, Koskinen totesi.

Sosialidemokraattien Antti Rinne kannatti Koskisen ehdotusta. Hänen mukaansa vaalien yhdistäminen lisäisi kiinnostusta maakuntavaaleja kohtaan. Muidenkaan eduskuntapuolueiden tentattavat eivät vastustaneet vaalien yhdistämistä.

Ainoastaan keskustan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen huomautti, että jos maakuntavaalit järjestetään vasta vuonna 2019, uusien maakuntien rakentaminen lykkääntyy liian myöhäiseen ajankohtaan.

– Kyse ei ole nyt samasta asiasta kuin uuden valtuustokauden aloittamisesta kuntavaalien jälkeen, Vehviläinen perusteli.

Hänen mukaansa maakuntien hallinnon on oltava toimintavalmiina 1.1.2020, joten maakuntavaalit olisi pidettävä jo syksyllä 2018, jotta aikaa valmisteluun olisi.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari tarttui Vehviläisen sanomisiin ja esitti kompromissiksi, että sekä eduskuntavaalit että maakuntavaalit järjestetään yhtä aikaa jo lokakuussa 2018.

– Sote olisi voitu viedä läpi ilman maakuntauudistusta ja oppositio olisi voitu ottaa mukaan, jotta olisi saatu parempi tulos. Tärkeää uudistuksessa on nimenomaan se, että potilas saa oikeanlaista ja oikea-aikaista hoitoa

Puheenjohtajatentissä näkyi vahvasti hallitus-oppositio-asetelma, kun puhuttiin siitä, millä keinoilla viivästynyttä sotea voitaisiin saada kuosiin.

Oppositiopuolueiden edustajat pitivät tärkeänä sitä, että uudistuksen valmistelu jatkuisi parlamentaarisesti.

Hallituspuolueista muistutettiin, että uudistusta käsitellään parhaillaan parlamentaarisesti eduskunnassa.

Nykyisen hallituksen sote-esitys ei läpäissyt keväällä perustuslakivaliokunnan seulaa valinnanvapauslain suhteen, mutta lainsäädännöllisiä epäkohtia työstetään parhaillaan.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Tiina Tuomelan mielestä sote ja maakuntauudistuksen sitominen toisiinsa on myös hankaloittanut urakkaa.

– Sote olisi voitu viedä läpi ilman maakuntauudistusta ja oppositio olisi voitu ottaa mukaan, jotta olisi saatu parempi tulos. Tärkeää uudistuksessa on nimenomaan se, että potilas saa oikeanlaista ja oikea-aikaista hoitoa, Tuomela sanoi.

Oppositiossa oltiin myös yhtä mieltä siitä, että kuntien pitäisi voida tuottaa sote-palveluja myös sote-uudistuksen jälkeen. Ajatus sai kannatusta ensimmäiseksi SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä, ja lähes kaikki oppositiopuolueiden edustajat yhtyivät toiveeseen.

– Olisi nurinkurista, jos se taho, joka palveluja on menestyksekkäästi pitkään tuottanut, ei niitä enää saisi tuottaa, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kiteytti.

Kuntaliiton järjestämässä perinteisessä puheenjohtajatentissä olivat mukana Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo, Keskustan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sekä kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja Tiina Tuomela.

Ylös