Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto verrattuna uuden yrityksen perustamiseen.

Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 81,5 prosenttia. Luvut ovat kovat, jos niitä vertaa yritystoiminnan aloittamiseen täysin nollasta. Yli puolet perustetuista yrityksistä lopettaa toimintansa joko vapaaehtoisesti tai ajautuu konkurssiin ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi Finnveran tilastoista, jossa on mukana 1 629 omistajanvaihdosta vuosilta 2010-2011. Omistajanvaihdosten selviytymisasteen tutkiminen on yksi osa Finnveran rahoituspäällikön Elisa Sipposen pro gradu -tutkimusta.

Yhteensä Suomessa tehdään 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain.

– Selviytymisasteen tulokset olivat positiivinen yllätys. Startup-yrittäjyys ja ylipäätään uusien yritysten syntyminen saavat paljon näkyvyyttä, mutta myös olemassa olevien yritysten potentiaalin hyödyntäminen omistajanvaihdosten kautta on tärkeää huomioida, Sipponen sanoo.

Omistajanvaihdoksiin erikoistunut Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi on Sipposen kanssa samoilla linjoilla. Koivuniemen mukaan yrittäjyyttä miettivän kannattaa tosissaan pohtia yrityskauppaa yhtenä vaihtoehtona sen sijaan, että lähtee rakentamaan kaikkea alusta.

-Liiketoimintamalli on testattu ja yrityksellä on valmis asiakaskunta. Yritys tuottaa jo myyntiä ja kassavirtaa, Koivuniemi luettelee.

Suuri osa nollasta liikkeelle lähtevistä yrityksistä kompastuu nimenomaan kassavirtaan. Odotukset tuloista ovat alussa liian optimistiset. Samalla kulut ja tarvittavan rahoituksen määrä on arvioitu alakanttiin.

Sipponen selvitti tutkimuksessaan tarkemmin yrityskaupan menestystekijöitä. Hän tarkasteli aihetta viidestä näkökulmasta, joita olivat ostajan inhimillinen pääoma, ostajayrityksen taustat, ostettavan yrityksen ominaisuudet, toimintaympäristö ja yrityskauppatekijät.

– Tärkeimmiksi menestystekijöiksi nousevat ostajan erityisosaaminen, yrittäjyyskokemus, ostettavan yrityksen ikä ja toimiala, kaupan rahoitusrakenne, myyjän osallistuminen kauppaan sekä ostajayrityksen kannattavuus, Sipponen luettelee.

Sen sijaan ostajan koulutustasolla ei vaikuttaisi olevan merkitystä, ainakaan pienempien yritysten kaupoissa. Suurin syy yrityskaupan epäonnistumiselle on liian korkea valuaatio eli käytännössä kauppahinta suhteessa kannattavuuteen. Heikko kannattavuus korostuu, jos kauppa on pääosin rahoitettu lainarahalla.

Janne Koivuniemen mukaan järkevän kauppahinnan löytyminen on erityisen haastavaa ammatinharjoittajien liiketoimintaa myytäessä.

– Yrityskauppaa pitäisi katsoa aina tuoton kautta. Jos esimerkiksi miljoonan euron kauppahinta perustuu pitkälti substanssiin, pitäisi tarkastella myös millainen tuotto sille saadaan, Koivuniemi sanoo.

Rahoittaja katsoo yrityksen lainanhoitokykyä. Vieras pääoma pitää pystyä maksamaan pois muutamassa vuodessa. Koivuniemi myös varoittaa ostajia luottamasta liikaa tuleviin tuottoihin.

– Ostaja ajattelee helposti, että myynnin tehostaminen on automaatio tuloksen kasvattamiseksi. Jos se on niin helppoa, niin miksi myyjä ei ole tehnyt sitä aikaisemmin, Koivuniemi kysyy.

Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Alkuvuonna yrityskauppojen kasvu on jatkunut kuuden prosentin vauhdilla.

Yhteensä Suomessa tehdään 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain.