Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen muistuttaa, että nykyinen alkoholilainsäädäntö ja veropolitiikka on johtanut alkoholin käytön vähentymiseen ja haittojen kustannuksien pienenemiseen. Nyt hallitus aikoo pysäyttää myönteisen kehityksen.

Suomalaisten alkoholin kulutus on laskenut ja samalla haitat ovat vähentyneet, paikoin merkittävästikin. Erityisesti nuoret ovat viime vuosina näyttäneet mallia ja vähentäneet alkoholin käyttöä.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen pitääkin käsittämättömänä, että hallitus tuo nyt esityksen joka sataprosenttisella varmuudella kääntää hyvän kehityksen päinvastaiseksi, ja tuottaa merkittävät kansantaloudelliset tappiot.

– Lakiesityksen on arvioitu nostavan kustannuksia useilla miljardeilla. Onkin perin ihmeellistä, miksi hallitus, joka haluaa sote-uudistuksella saada aikaan säästöjä, tuo esityksen joka syö kaikki sote-säästöt, Laukkanen sanoi tänään eduskunnassa.

Hän toivoo, että hallituksen esitys saisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntevassa käsittelyssä hylkäävän kannan.

Laukkanen kysyi myös eduskunnan moraalin perään, mikäli se hyväksyisi lain, jonka arvioidaan aiheuttavan 150 lisäkuolemaa.

– Suomessa alkoholiperäiset kuolemat ovat riittävän korkealla tasolla, yhtään sellaista lakia ei tarvita, joka kuolleisuutta lisäisi

Laukkanen muistuttaa, että myös muu Eurooppa kiristää alkoholipolitiikkaa, mutta Suomi haluaa lähteä eri suuntaan.

– Miksi ihmeessä, hän kysyi.

Laukkasen mielestä nykyinen alkoholilaki on riittävä, vaikka varaa on politiikan kiristämisellekin.

–  Suomessa alkoholin saatavuus on riittävällä tasolla. Tarjonnan lisäämiselle ei ole tarvetta.

– Kaupoissa myytävien alkoholituotteiden väkevyysprosentit ovat riittävällä tasolla, niitä ei ole tarvetta nostaa, pikemminkin niitä voisi Ruotsin mallin mukaan laskea.

Hallituksen esitys lisää kaikkien arvioiden mukaan alkoholiperäisiä kuolemia.

– Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi…lauloi laulun tekijä. Tällaista Suomea en halua  nähdä enkä kokea, Laukkanen sanoo.

Antero Laukkanen muistuttaa, että alkoholilain höllennykset ovat aina lisänneet kulutusta:

Esimerkiksi keskiolutlailla vuonna 1968 sallittiin enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen myynti ja anniskelu kaupoissa, baareissa ja kahviloissa. Uudistuksen seurauksena alkoholin kulutus lähes kaksinkertaistui muutamassa vuodessa.

Vuonna 1995 alkoholilaki uudistettiin jälleen Suomen EU-jäsenyyden johdosta. Alkon monopoliasema purettiin vähittäismyyntimonopolia lukuun ottamatta ja mietojen alkoholijuomien mainonta vapautettiin.

Siinä 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät siiderit ja long drink -juomat tulivat kauppojen myyntiin keskioluen rinnalle. Alkoholijuomien myynti päätettiin samalla sallia kauppojen lisäksi myös kioskeissa ja huoltamoilla. Tämän jälkeen vähittäismyynnin myyntiajat alkoivat vähitellen pidentyä kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen myötä.

Alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi vuoden 1995 alkoholilain voimaan tultua ja kasvu kiihtyi vuonna 2004, jolloin alkoholiveroa päätettiin alentaa keskimäärin kolmanneksella samalla, kun alkoholijuomien matkustajatuonti toisista EU-maista vapautui ja Viro liittyi EU:n jäseneksi.

Alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvoi rinnan kokonaiskulutuksen kanssa vuoteen 2008 saakka. Tämän jälkeen tehtiin viisi alkoholiveron korotusta vuosina 2008 – 2014. Lisäksi alkoholimainontaa rajoitettiin alkoholilain muutoksilla vuosina 2008 ja 2015.

Muutosten jälkeen alkoholin kokonaiskulutus kääntyi Suomessa laskuun.