KD:n eduskuntaryhmä vaatii rahankeräyslain pikaista uudistamista, sillä lain tulkinnan seurauksena uskonnolliset yhdistykset eivät ole rekisteröityjen yhdyskuntien tavoin oikeutettuja  kolehdin keruuseen ilman rahankeräyslain mukaista rahankeräyslupaa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä edellyttää, että rahankeräyslaki uudistetaan pikaisesti, sillä epäselvä lainsäädäntö teettää ylimääräistä työtä niin virkamiehille kuin seurakunnan toimijoille.

– Rahankeräyslain sääntely on tällä hetkellä kankeaa, eikä laki kohtele seurakuntia yhdenvertaisesti. Keskeinen ongelma on, että yhdistyspohjaiset seurakunnat jäävät kolehtia koskevan sääntelyn ulkopuolelle, Kristillisdemokraattien kansanedustajat toteavat kannanotossaan.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jo aiemmin syksyn aikana ottanut kantaa julkisuudessa rahankeräyslakiin liittyviin ongelmiin

Yhdistysmuotoiset helluntaiseurakunnat tai muut vapaiden suuntien yhdistysmuotoiset seurakunnat, eivät ole rekisteröityjen yhdyskuntien tavoin oikeutettuja laissa mainittuun kolehdin keruuseen ilman rahankeräyslain mukaista rahankeräyslupaa.

Uskonnolliset yhdistykset ovat keränneet kolehtia osana jumalanpalvelustoimintaansa uskonnonvapauttaan toteuttaen.

– Heillä on ollut käsitys, ettei jumalanpalveluksissa kerätty kolehti kuulu rahankeräyslain piiriin. Koska uskonnolliset yhdyskunnat ovat saaneet kerätä kolehtia ilman rahankeräyslupaa, yhdistyspohjaiset seurakunnat ovat katsoneet voivansa toimia yhdenvertaisesti näiden kanssa.

Kristillisdemokraattien mielestä rahankeräyslaki asettaa nyt jumalanpalvelukset eri asemaan riippuen siitä, onko niitä järjestämässä uskonnollisen yhdyskunnan seurakunta vai yhdistyspohjainen seurakunta. Lain pitäisi suhtautua hallinnollisesti erimuotoisiin seurakuntiin yhdenvertaisesti.

– Koska rahankeräyslaki ja sen tulkinta asettavat yhdistysmuotoiset seurakunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat toisistaan poikkeavaan asemaan, saattaa käytännön syistä yhdistysmuotoisille seurakunnille syntyä paine liittyä osaksi uskonnollista yhdyskuntaa.

– Uskonnonvapaus perusoikeutena on ennen kaikkea yksilön oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, eikä sen toteuttamiselta voida edellyttää rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista, kansanedustajat muistuttavat.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kutsui viime viikolla tapaamiseen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen sekä arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvion ja ryhmäpäällikkö Henna Salmen Poliisihallituksesta. Tapaaminen koski rahankeräyslakia ja sen tulkinnasta syntyneitä epäselvyyksiä, erityisesti yhdistyspohjaisten seurakuntien kolehdinkeruun osalta.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jo aiemmin syksyn aikana ottanut kantaa julkisuudessa rahankeräyslakiin liittyviin ongelmiin.