Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen pitää hallituksen suunnitelmaa avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle hätiköiden valmistelluksi. Hyödyt jäävät tehtyjen selvitystenkin mukaan vähäisiksi.

Hallitus on tänään vastannut koko opposition yhteiseen välikysymykseen raideliikenteen tilasta ja omistajaohjauksesta. Vastauksessaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi hallituksen tavoittelevan raideliikenteen kilpailun vapauttamisella entistä parempia ja edullisempia palveluja junamatkustajille.

– Kilpailu luo yrityksille kannustimen toiminnan kehittämiseen. Kun yritykset kilpailevat matkustajista, ihmisillä on mahdollisuus valita erilaisten vaihtoehtojen väliltä, Berner sanoi.

Välikysymyksen jättäneiden puolueiden mukaan kyseessä on ainoastaan olemassa olevan markkinakakun jakaminen uudelleen.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Sama pätee moneen muuhun suunniteltuun ratahankkeeseen.

Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoi Kristillisdemokraattien suhtautuvan myönteisesti kilpailun lisäämiseen.

– Rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä. Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle, Räsänen listasi.

Liikenneministeriön selvitys ei Räsäsen mukaan tue tätä käsitystä: Yhden arvion mukaan lipunhinnat laskisivat uudistuksen myötä keskimäärin vain kuusi prosenttia ja jopa nousisivat vähemmän suosituilla reiteillä. Rautatieliikenteen volyymi kasvaisi vain kolme prosenttia. Samalla valtion kokonaiskustannukset rautatieliikenteestä kasvaisivat 10 prosentilla.

Valtion omistajapolitiikan tehtävä on huolehtia liikenteen toimivuuden lisäksi omistusten arvosta. Hallituksen esittämässä mallissa VR:n arvosta häviäisi arvioiden mukaan jopa 500 miljoonaa euroa.

Kristillisdemokraatit epäilevät lisäksi, onko junamatkustajilla aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken.

Junaliikenne ei Kristillisdemokraattien mielestä tällä hetkellä ”toimi niin kuin tunnettu junan vessa”. Junavuoroja on monin paikoin liian vähän tarpeeseen nähden. Jatkuvat myöhästymiset haittaavat varsinkin työpaikkaliikennettä. Lippu-uudistukset ovat vaikeuttaneet monen matkustajan, erityisesti ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden arkea. VR:n tiedottamisessa ja asiakaspalvelussa on paljon parantamisen varaa.

Merkittävin ongelma koskee Räsäsen mukaan rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä. Rataverkoston kunnon parantamiseen ja kapasiteetin lisäämiseen tarvittaisiin huomattavia lisäpanostuksia.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Sama pätee moneen muuhun suunniteltuun ratahankkeeseen.

Räsänen muistuttaa, että hallituksen päätös ei lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen.

Räsänen kritisoi myös hallituksen tapaa ajaa uudistuksiaan läpi. Hänen mielestään uudistus tulisi valmistella parlamentaarisessa yhteistyössä tavoitteina asiakaslähtöisyys, raideliikenteen osuuden kasvu kokonaisliikenteestä sekä rataverkoston parantaminen.

– VR ja rataverkosto ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja kaikkia puolueita kuullen, Räsänen sanoo.

Välikysymyksen on allekirjoittanut 71 kansanedustajaa Sdp:stä, perussuomalaisista, vihreistä, vasemmistoliitosta, Rkp:stä ja kristillisdemokraateista.

Välikysymys on ensimmäinen perussuomalaisten kesäkuussa tapahtuneen hajoamisen jälkeen.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään huomenna keskiviikkona.