Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi: Asuntolainahanoja ei saa kiristää

3.1.2018 klo 11:25 Kotimaa KD Lehti

– Asuntoluottojen sääntelyn tiukentaminen esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia tulosidonnaisia lainakattoja vaikeuttaisi työvoiman liikkuvuutta, varoittaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtajaksi äitiysvapaalta palaava Piia-Noora Kauppi.

Hänen mukaansa sääntelyn tiukentaminen torpedoisi talouskasvua, joka vihdoin on saatu nousuun.

– Kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä pitää helpottaa eikä vaikeuttaa, Kauppi muistuttaa.

Vapusta asti äitiysvapaalla ollut Kauppi on palannut Finanssiala ry:n peräsimeen vuoden alussa. Yksi vuoden 2018 tärkeistä teemoista on talouskasvun ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen pitämällä muun muassa asuntorahoitus hyvin toimivana.

– Kotitalouksien velkaantumista on seurattava tarkasti. Myös taloustaitojen ylläpidosta on huolehdittava. Kykyä pitää huolta omasta taloudestaan on alettava kehittää jo kouluaikana, Kauppi sanoo.

Velkojen lisäksi on otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken.

Kaupin mukaan viime aikoina käyty keskustelu kotitalouksen velkaantumisen riskeistä ei ole ollut aivan tasapainoista. Velkojen lisäksi on otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken.

Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on euroissa mitattuna lähes kolminkertaistunut 2000-luvun alusta. Sen lisäksi on asuntovarallisuutta ja muuta kiinteää omaisuutta.

Kauppi muistuttaa, että suuria velkoja on usein niillä, joilla on myös varallisuutta. Vaikka velka suhteessa tuloihin olisikin suuri, voi kotitaloudella silti olla reilusti pelivaraa varallisuuden ansiosta.

– Asiakkaan maksukykyä arvioidaan luottopäätöstä tehtäessä sen hetkistä korkotasoa huomattavasti korkeammilla koroilla. Suomessa asuntoluotot on perinteisesti maksettu hyvin takaisin.

– Jos asuntorahoitukseen liittyvät riskit jostain syystä kasvaisivat voimakkaasti, nykyinen lainakatto sisältää mahdollisuuden rajoittaa luotonantoa. Uusia lainakattoja ei siis tule ottaa käyttöön, Kauppi korostaa.

Asuntolainojen nosto on pysynyt Suomen Pankin tuoreen tilaston mukaan tasaisena, kun taas kulutusluottojen kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt.

– Positiivinen luottotietorekisteri voisi olla yksi keino ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Maksuhäiriömerkinnät ovat kasvava ongelma, johon luottorekisteri voisi auttaa, Kauppi pohtii.

Ylös