Toimeentulotuen menot kasvoivat sadalla miljoonalla

25.1.2018 klo 10:15 Politiikka Kristiina Kunnas

– Kela-siirron vaikutukset näkyvät toimeentulotuen menojen kasvuna, kritisoi sosiaaliturvaa tutkinut Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä on seurannut tarkoin toimeentulotuen menojen kasvua nykyisen hallituksen aikana.

Vuonna 2016 perustoimeentulotukea sai 237 000 kotitaloutta, vuonna 2017 määrä oli noussut jo 277 000 kotitalouteen.

Toimeentulotuen piirissä oli yhteensä yli 400 000 suomalaista. Valtion ja kuntien puoliksi kustantamat perustoimeentulotuen bruttomenot kohosivat viime vuonna 746 miljoonaan eli 95 miljoonaa edellisvuotta korkeammiksi.

– Menojen kasvu on hälyttävä, Maanselkä toteaa.

– Toimeentulotukiloukkuun on jäänyt kymmeniä tuhansia uusia asiakkaita.

– Suomen talous kasvoi viime vuonna arviolta 3,1 prosenttia sekä työllisyys parani hiukan, mutta samalla toimeentulotuen menot kasvoivat sata miljoonaa euroa. Tukijärjestelmä ei voi olla optimaalinen, jos kovimmalla nousukaudella toimeentulotuen menot kasvavat kiihtyvää vauhtia, Maanselkä kritisoi.

Suomen talous kasvoi viime vuonna arviolta 3,1 prosenttia sekä työllisyys parani hiukan, mutta samalla toimeentulotuen menot kasvoivat sata miljoonaa euroa. Tukijärjestelmä ei voi olla optimaalinen, jos kovimmalla nousukaudella toimeentulotuen menot kasvavat kiihtyvää vauhtia. – Asmo Maanselkä, KD:n puoluesihteeri

– Ruotsissa ja Tanskassa toimeentulotuki myönnetään kuntien luukulta. Tuen ehdot ovat Suomea tiukemmat, Maanselkä summaa.

Hän tutki tarkoin sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden sosiaaliturvaa sekä maitten eroja Kannustava perusturva -kirjaansa varten. Ajatushautomo Kompassi julkaisi kirjan viime perjantaina 19. tammikuuta.

Maanselkä pitää toimeentulotukea ongelmallisena tukimuotona erityisesti nuorille.

– Vuonna 2016 nuoria, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa, oli 61 000 henkeä, mikä oli kymmenen prosenttia 15–24-vuotiaiden koko ikäluokasta.

Näillä nuorilla tarkoitetaan vain peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he myöskään ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoina. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi.

– Määrä on vuodesta 2008 vuoteen 2015 noussut jopa 50%, Maanselkä selvittää.

Hänen mukaansa toimeentulotuki ainoastaan huonontaa näiden nuorien tilannetta ja mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille.

– Toimeentulotuki on viimesijaisin tukimuoto, joka vähenee jokaisesta ansiotuloeurosta. Toimeentulotuki tulee muiden tukien päälle ja se tekee tyhjäksi niihin suunnitellun kannustavuuden ja osittain myös niihin sisältyvät sanktiot.

Jos työmarkkinatuki evätään esimerkiksi työstä kieltäytymisen vuoksi, voi hakea toimeentulotukea korvaamaan menetystä.

– Siitä syystä työmarkkinatuen sanktiot, aktiivimallit, koulutukset ja työllistymissuunnitelmat menettävät merkityksensä, Maanselkä listaa

Toimeentulotuen menot osoittavat Maanselän mielestä selkeästi, miten suuri tarve perusturvan remontilla on.

– Toimeentulotuesta pitäisi päästä eroon yhdistämällä nykyiset tukimuodot yhteen ja tekemällä työnteosta nykyistä kannattavampaa.

– Isosta-Britanniasta voi hakea mallin, joka siellä on onnistunut hienosti, Maanselkä toteaa viitaten Universal Credit -malliin.

 

Asmo Maanselkä: Kannustava perusturva.
Isosta-Britanniasta mallia Suomen sosiaaliturvauudistukseen.
Ajatushautomo Kompassi ry, 2017.
Ylös