Analytiikkayhtiö Accuscore ennusti presidentinvaalien tuloksen aika rajusti harhaan, kun taas mielipidemittauksissa saatiin melko tarkkojakin tuloksia.

Analytiikkayhtiö Accuscoren presidentinvaaliennuste epäonnistui, kun taas mielipidemittaukset pitivät kutinsa verraten hyvin.

Accuscoren johto selittää pieleen mennyttä analyysiaan sillä, että näissä vaaleissa ei syntynyt vastaavantyyppistä ilmiötä kuin aiemmin.

Accuscore ennusti vaalien alla Sauli Niinistölle kannatusta, joka heilui niukasti 50 prosentin molemmin puolin.

Esimerkiksi Taloustutkimus mittasi Ylelle vaalien aluspäivinä Niinistön kannatukseksi 63 prosenttia, kun toteutunut oli 62,7. Kantar TNS puolestaan ennakoi vaalien alla Helsingin Sanomille, että Niinistö saisi 58 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä.

Accuscoren julkista keskustelua herättänyt ennuste julkistettiin Iltalehdessä noin viikkoa ennen vaaleja. Sen mukaan Niinistön kannatus painuisi niukasti alle 50 prosentin, mikä olisi tiennyt kahden kierroksen vaalia. Accuscoren mallissa kakkossijasta kilpailivat kutakuinkin tasaluvuissa noin kolmentoista prosentin kannatuksella vihreiden Pekka Haavisto ja hänen kannoillaan valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen.

– Ykkönen ja kakkonen olivat ehdokkaista järjestyksessä oikein, mutta kokonaisvirhemäärä oli meidän ennusteemme osalta 23 prosenttiyksikköä, mikä on tietysti paljon, selvittää toimitusjohtaja Tuomas Kanervala.

Käytännössä tämä tarkoittaa Kanervalan mukaan sitä, että kaikkien ehdokkaiden kannatuksen virheitten summa oli kyseiset 23 yksikköä.

Kanervala kertoo, että edellisissä eduskuntavaaleissa vastaava virhesumma oli runsaat viisi prosenttiyksikköä ja viime kevään kuntavaaleissa noin kuusi. Ero presidentinvaaliin oli siis huomattava. Kanervala sanoo, että Accuscoren malli on rakennettu aikaisempien vaalien pohjalta ja siinä on hyödynnetty myös eduskuntavaaleja.

Kanervala muistuttaa, että presidentinvaalin tuloksen ennustaminen on vaikeampaa kuin muiden vaalien.

– Meidän mallimme perustuu siihen, että on ollut jonkinlainen ilmiö tai noste kakkos- tai kolmosehdokkaalla, joka on verottanut ykkösehdokkaan kannatusta. Nyt tällaista ei näissä vaaleissa syntynyt.

Accuscoren tuoreempi ennuste vaaliviikon lopulla oli jo oikeammilla jäljillä, sillä siinä Niinistön kannatus oli hieman yli 50 prosenttia. Sekin tosin jäi toteutuneesta kannatuksesta toistakymmentä prosenttiyksikköä. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan pidä näiden vaalien epätarkkuuksia vakavina eikä usko yrityksen uskottavuuden kärsineen.

– Meillä on päivittäin kymmeniä ennusteita, jotka ovat oikein ja kymmeniä, jotka ovat väärin, ja tämä oli yksi muiden joukossa.

– Nyt täytyy tätä presidentinvaaliennustetta vähän viilata.

Kanervala muistuttaa, että presidentinvaalin tuloksen ennustaminen on vaikeampaa kuin muiden vaalien.

– Dataa on paljon vähemmän, ei ole olemassa perinteistä puoluekannatusta, ehdokkaat vaihtuvat ja myös ehdokkaitten kannatuksissa on yleisesti suurempia heilahteluita kuin puoluekannatuksissa.

Iltalehden politiikan tuottaja Juha Ristamäki kertoo lehden käyneen Accuscoren kanssa läpi ennusteiden virheitä. Lehdessä ei ole vielä päätetty, miten seuraavissa vaaleissa toimitaan Accuscore-yhteistyön suhteen. Ristamäki huomauttaa, että aiemmissa puoluevaaleissa yrityksen ennusteet onnistuivat, mutta presidentinvaalissa virheet olivat liian suuria – eritoten Niinistön kannatuksessa.

Taloustutkimuksen viimeinen mielipidemittaus näytti Niinistön kannatuksen siis kutakuinkin oikein. Haavistonkaan kohdalla ei ero ollut kovin suuri: mittauksessa 14 prosenttia ja toteutunut kannatus 12,4. Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle Taloustutkimus mittasi kuuden prosentin suosion, kun toteutunut oli 6,9. Toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo olevansa nöyrin mielin.

– Viimeisellä viikolla ei tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat saaneet nämä mittaukset näyttämään hassuilta.

Eri tavoinkin olisi voinut käydä.

– Sama pätee toiseenkin suuntaan, kun ei mene ihan tällä tavalla.

Pajunen huomauttaa, että henkilövaalissa viime tingan yllätyksiin ei juuri pysty varautumaan.

– Puoluevaaleissa, kuten eduskuntavaaleissa, käytetään korjauskertoimia, joilla hyödynnetään edellistä vaalitulosta. Henkilövaalissa keinot ovat aika vähissä, koska yleensä ehdokkaat vaihtuvat.

Pajunen pitää mittauksia yhtenä tiedon lähteenä muiden joukossa, ja ne voivat vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen eri tavoin. Lähdetään suosiotaan kasvattavan kelkkaan eli mukaan niin kutsuttuihin voittajavankkureihin. Voidaan lannistua, olla välinpitämättömiä tai halutaan kannustaa. Näissä vaaleissa Pajunen arvelee välinpitämättömien määrän kasvaneen, sillä äänestysprosentti laski edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Minun mielestäni mittaukset lisäävät mielenkiintoa ja tuovat tiettyä säpinää vaalitaisteluun.

Seuraavat vaalit ovat näillä näkymin maakuntavaalit. Ne ovat kannatusmittaajallekin mysteeri, sillä niissä ei Pajusen sanoin ole ”perälautaa”, koska vertailukohdat puuttuvat täysin.

– Ei siihen mitään poppakonstia oikein löydy. Sittenpä sekin nähdään. Voi olla, että käydään niiden jälkeen toisentyyppistä keskustelua, naurahtaa Pajunen.

Lähde: STT–Mimma Lehtovaara