– Sekavat kasvupalvelut eivät edistä työllisyyttä. Neuvonta ja tuet pitää saada saman katon alta, vaatii Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sote-keskustelu on lähes haudannut alleen maakunnille kaavaillun toisen merkittävän tehtävän, Suomen työllisyydenhoidon järjestämisen.

KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselän mielestä hallituksen sekava allianssimalli jättää auki sen, mikä ja kuka työllisyyspalvelut todellisuudessa hoitaa.

Maanselän kirja Kannustava perusturva (Ajatushautomo Kompassi) julkaistiin tammikuun puolessa välissä. Siinä hän käy läpi Suomen sosiaaliturvaa ja vertailee sitä Ruotsiin, sekä esittelee Ison-Britannian Universal Credit –mallia ja Saksan tekemiä sosiaaliturvan muutoksia. Maanselkä esitteli kirjaansa myös tänään lauantaina koolla olevalle Kristillisdemokraattien puoluehallitukselle eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa Helsingissä.

Maanselkä on KD-Kompassi -haastattelussa Radio Deissä lauantaina klo 12.50. Hän puhuu haastattelussa sosiaaliturvan pikaita uudistamista ja yksinkertaistettua tukijärjestelmää sekä työhön kannustavaa mallia. Ohjelman voi kuunnella täältä.

Hallitus on sopinut kasvupalveluiden toteuttamisesta allianssimallilla. Tämän  pitäisi tuoda selkoa siihen, miten maakunnat ja kunnat tulevaisuudessa järjestävät kasvupalvelut, kuten yrittäjyys- ja työllisyyspalvelut.

Maanselkä kritisoi mallia ja jo sen outoa nimeä ”kasvupalvelu allianssi”.

– Ministeriön raportti kasvupalveluiden järjestämisestä kuvaa mallia lähes runollisin termein: ’Allianssimalli on syntynyt Pohjanmeren öljynporauslauttojen suuririskisissä rakennushankkeissa. Mallia käytetään nykyisin eri puolilla maailmaa erityisesti kompleksisissa rakennushankkeissa, joilla on taipumus muuttua prosessien aikana. Suomi on allianssimallin käytössä julkisissa hankkeissa maailman kärkimaita.’

– Mistä tässä kasvupalvelu allianssi -sanahirviössä on kyse, ei kai öljynporauksesta? Maanselkä kummastelee.

– Hallitus vertaa malliaan öljynporauslautan rakentamiseen. Kun sekavat kasvupalvelut yhdistetään sekavaan tukijärjestelmään ja sekaviin sote-palveluihin, alkaa tämä öljynporauslauttamalli muistuttaa Stephen Elopin vertausta palavasta öljynporauslautasta, Maanselkä hämmästelee.

Asian taustalla on hallituksen sisäinen riita maakuntien tehtävistä. Hallitus on linjannut, että maakunta saa järjestämisvastuulleen sekä valtion aluehallinnon TE-palvelut että yrityspalvelut, mikä jättää kuntien elinvoimatehtävät nykyistä suppeammiksi.

– Tästä eivät kuntajohtajat pitäneet. Heidän mukaansa kaupunkien pitäisi saada järjestää niin sanotut kasvupalvelut eli työvoima- ja yrityspalvelut itse.

– Kaupunkien roolia supistettiin liikaa kasvupalveluissa ja Jan Vapaavuoreen henkilöitynyt kuntakapina laukaisi riidan hallituksen sisälle. Kuntajohtajat kokoontuivat ja esittivät jyrkän vastalauseen maakuntien tullessa kuntien reviirille, Maanselkä selvittää.

Äärimmäisen tärkeä kysymys on se, kuka järjestää ja kuka tuottaa työllisyyspalvelut, kuka myöntää tuet, sillä ne eivät saisi jäädä hajanaiseksi kokonaisuudeksi. Nyt ne ovat kaikki erikseen, eri toimijoiden käsissä, kun ne mielestäni pitäisi yhdistää yhdeksi yksiköksi. Henkilökohtainen neuvonta ja tuet pitäisi voida saada yhdestä paikasta. – KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä

Maanselkä arvostelee kasvupalveluiden allianssimallin laihaksi kompromissiksi.

– Allianssimallia eivät alan asiantuntijatkaan ymmärrä. Käytännössä se jättää auki maakuntien ja kuntien roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden järjestäjänä ja toteuttajana, mikä ei ole hyvä asia. Hallitus uskoo, että yhteistyö ja toimijoiden roolit hoituvat jotenkin itsestään, mutta eihän niin tapahdu.

– Jos tapahtuisi, voitaisiin Sotekin jättää evoluution hoidettavaksi, Maanselkä sivaltaa.

– Nämä palvelut ovat kriittisiä työllisyyden näkökulmasta. Jos työllisyys halutaan kasvuun, on päästävä eroon Suomen hajanaisesta palvelurakenteesta ja pitkälti vain verkkoon keskittyvästä palveluneuvonnasta, Maanselkä ehdottaa.

Hänen mukaansa maakuntauudistus voisi olla vuosisadan mahdollisuus uudistaa ja yksinkertaistaa sekä TE-palvelut että sosiaaliturva.

Maanselkä visioi allianssimallin sijaan selkeää kokonaisuutta, jossa kunnat toimisivat palveluiden tuottajina ja maakunta hoitaisi kuntien välisen yhteistyön. Samalla tukijärjestelmä pitäisi selkeyttää ja yksinkertaistaa. Kannustava perusturva -malli yhdistäisi perustukimuodot  yhdeksi tueksi ja tekisi työnteosta kannattavaa.

– Tämän yhden tuen myöntäminen siirrettäisiin Kelasta takaisin kuntien kasvupalveluille, Maanselkä selostaa.

– Äärimmäisen tärkeä kysymys on se, kuka järjestää ja kuka tuottaa työllisyyspalvelut, kuka myöntää tuet, sillä ne eivät saisi jäädä hajanaiseksi kokonaisuudeksi. Nyt ne ovat kaikki erikseen, eri toimijoiden käsissä, kun ne mielestäni pitäisi yhdistää yhdeksi yksiköksi. Henkilökohtainen neuvonta ja tuet pitäisi voida saada yhdestä paikasta.

– Ehdotankin, että kaikki työikäisten ja työkykyisten sosiaali-, työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut yhdistetään yhteen kunnan kasvupalveluyksikköön. Kunnat tuottaisivat ja maakunta järjestäisi, sekä huolehtisi kuntien välisestä yhteistyöstä. Kasvupalveluyksikkö järjestäisi työllisyyspalvelut ja -ohjelmat, myöntäisi sosiaalituet ja ohjaisi muihin tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.

– Kela voisi toimia tukien maksajana myös jatkossa, mutta kaikki työikäisten ja kykyisten sosiaalituet myönnettäisiin kasvupalveluyksiköstä henkilön aktiivisuutta vastaan. Resursseja olisi lisättävä tässä yhteydessä työllistymispalveluihin. Näin Suomi saataisiin osaksi pohjoismaista tapaa hoitaa työllisyyttä ja kasvua, Maanselkä selostaa.

Maanselkä muistuttaa, että osallistava malli on mahdollinen, jos tuki myönnetään läheltä, kunnista tai maakunnasta, eikä Kelan nettipalvelusta.

– Toimeentulotuen siirto Kelaan on ollut virhe. Kustannukset ovat kasvaneet sadalla miljoonalla, vaikka Kela-siirtoa perusteltiin kustannussäästöillä. Kelaan jouduttiin palkkaamaan lisää ihmisiä myöntämään tukea, huomauttaa Maanselkä.

Pohjoismainen malli on osallistava, mutta Suomi on siirtynyt päinvastaiseen suuntaan.

– Ruotsissa esimerkiksi toimeentulotuki myönnetään kunnissa ja sen myöntämisessä on Suomea tiukemmat ehdot. Pitkäaikainen hakija joutuu työskentelemään tuen eteen kunnallisissa työtehtävissä. Tanskassa toimeentulotuen eteen joutuu tekemään 225 tuntia vuodessa töitä.

– Sosiaaliturvan ja kasvupalveluiden yksinkertaistaminen yhden yksikön alaisuuteen ratkaisisi suurelta osin nykyjärjestelmän ongelmat.

Jotain vastaavaa on jo tehty Suomessa. Maanselkä on innostunut myös Pirkanmaan mallista, jossa kymmenen kuntaa yhdistää resurssinsa TE-toimiston palveluiden kanssa. Se on hyvin lyhyessä ajassa vaikuttanut positiivisesti työllisyyteen.

– Pirkanmaalla jokainen työtön saa henkilökohtaisen työnohjaajan, joka ohjaa palveluihin ja koulutuksiin.

– Suurin osa kokeilukunnista ei ole laittanut yhtään lisäeuroa kokeiluun, mutta yhdistämällä resurssit yhden katon alle on saatu aikaan kokonaisuus, jossa 1+1 on enemmän kuin kaksi.

Asmo Maanselkä Radio Dein KD-Kompassissa

Asmo Maanselkä KD-Kompassi -ohjelman haastattelussa Radio Deissä lauantaina 3. helmikuuta 2018, klo 12.50. Uusinta maanantaina 5.2. klo 22.35.

Jälkikuuntele ohjelma täältä