Eduskunnan lakivaliokunta näytti äitiyslaille vihreää valoa, mutta kristillisdemokraattien kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen jätti mietintöön vastalauseen. Laukkasen mukaan Suomeen ei pitäisi säätää lakeja, jotka lisäävät isättömyyttä.

Eduskunnan lakivaliokunta hyväksyi tänään mietinnön, joka puoltaa äitiyslain hyväksymistä. Kristillisdemokraattien kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen esittää sen sijaan äitiyslain hylkäämistä.

Lakialoitteeseen vastalauseen jättäneen Laukkasen mukaan äitiyslaki loukkaisi lasten etua poistamalla lopullisesti mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Aloitteessa huomioidaan puutteellisesti lapsen etu ja murennetaan vakiintunut käsitys äitiydestä

– Lainsäätäjän ei pidä säätää sellaisia lakeja, jotka lisäävät isättömyyttä. Aloitteessa huomioidaan puutteellisesti lapsen etu ja murennetaan vakiintunut käsitys äitiydestä, Laukkanen sanoo.

Kansalaisaloitteessa esitetty äitiyslaki tarkoittaa toteutuessaan sitä, että naisparille yhdessä annetun hedelmöityshoidon seurauksena syntyvälle lapselle vahvistetaan kaksi äitiä, mutta ei yhtään isää.

Valiokuntakäsittelyn aikana Laukkanen esitti, että asiasta olisi pitänyt saada perustuslakivaliokunnan lausunto.

Hänen mielestään laissa pitäisi jatkossakin olla käsitys yhdestä äidistä ja yhdestä isästä.

– Vaikka äitiydessä on kyse myös muista siteistä, kuten psykologisista ja sosiaalisista, ei biologisen siteen merkitystä osana äitiyttä tule lainsäädännöllisesti heikentää. Isyys ei ole korvattavissa toisella äidillä, Laukkanen korostaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ihmisellä on oikeus tuntea biologinen syntyperänsä.  Mietinnössä aloitteen suhdetta perus- ja ihmisoikeuksiin on arvioitu varsin suppeasti, eikä isyyden vahvistamismahdollisuuden poistamista ole Laukkasen mielestä riittävästi arvioitu tästä näkökulmasta.

Laukkanen muistuttaa, että lainsäädännössä heikoimmassa asemassa olevalla eli lapsella, on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Oikeus on lähtökohtaisesti jokaisella riippumatta siitä, missä ikä- tai elämänvaiheessa ihminen on tai onko hän syntynyt avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella vai onko hän adoptiolapsi.

–  Lapsen identiteetin kehityksen kannalta on hyvin merkityksellistä, että hän voi tuntea biologiset juurensa ja muodostaa suhteen biologiseen isäänsä. Oikeus saada aikuiseksi tultuaan tieto sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä ei tätä tarvetta korvaa.

Aloitteen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, vaan myös juridinen mies voisi olla äiti.  Siten äitiyslain perustelut ovat ristiriidassa myös voimassa olevan translain kanssa.

– Lainsäätäjän velvollisuus on varmistaa, että lainsäädäntö on riittävän täsmällistä, eikä jättää tietoisesti epäselviä lain soveltamistilanteita, Laukkanen arvostelee.

Eduskunnan lakivaliokunta hyväksyi tänään mietinnön, joka esittää äitiyslain hyväksymistä. Äitiyslakia käsitellään eduskunnan täysistunnossa ensi viikolla. Lain hyväksymisestä äänestetään lähiviikkoina.