Liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän jäsenenä toiminut kristillisdemokraattien Peter Östman on erittäin tyytyväinen ratkaisuun.

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esittää tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta vuosittain. Tämä nostaisi perusväylänpidon rahoituksen noin 1,3 miljardiin euroon vuosittainen.

Vuoden työskennellyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavista keinoista tänään.

– Nyt meillä on selkeä malli, jolla velkaa saadaan kurottua umpeen. Samalla saadaan korjattua talvikunnossapidon ongelmat

Työryhmän jäsen, kansanedustaja Peter Östman on erittäin tyytyväinen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän lopputuloksiin. Östman pitää esitykseen sisältyvää rahoituksen pitkäjänteisyyttä erittäin merkittävänä.

– Nyt on mahdolisuus päästä tilanteeseen, jossa korjausvelka pienenee ja liikenneverkkoa kehitetään ja pidetään kunnossa ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.

Östman arvioi, että liikenneverkon liian alhainen rahoitustaso ja lyhytjänteinen kehittäminen ovat haitanneet yhteiskunnan kehitystä ja väylien korjausvelka on päässyt kasvamaan liian suureksi.

– Nyt meillä on selkeä malli, jolla velkaa saadaan kurottua umpeen. Samalla saadaan korjattua talvikunnossapidon ongelmat.

Östmanin mukaan Kristillisdemokraatit ovat valmiita sitoutumaan perusväylänpidon rahoituksen korottamiseen. Perusväylänpidon lisäksi tarvitaan kuitenkin myös panostuksia uusiin infrahankkeisiin. Valtion suoran rahoituksen sijaan tarvitaan kuitenkin uusia rahoitusmalleja, jotta uusia hankkeita saadaan käyntiin nopeammin ja jottei valtion velka kasva liian suureksi.

Työryhmän esittämä hankeyhtiömalli mahdollistaa uusien mittavien hankkeiden aloittamisen ulkopuolisen rahoituksen avulla. Hankeyhtiöiden avulla voidaan myös saada lisää EU-rahoitusta.

– Tämän kaltaista mallia kristillisdemokraatit ajoivat jo viime hallituskaudella. Onneksi se nyt näyttää toteutuvan.