Eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen käsittely on loppusuoralla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunnan varajäsen Sari Tanus sanoo, ettei inhmillinen yhteiskunta tarvitse eutanasiaa. Myös Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista.

Eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen käsittely on loppusuorallaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunnan on määrä keskustella asiasta seuraavan kerran ensi perjantaina.

Tuolloin päätetään, laatiiko valiokunta kansalaisaloitteeseen liittyvän mietinnön.
Kansalaisaloitteen puuhamiehinä ovat Henrik Lax, Esko Seppänen, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale ja Iiro Viinanen.

Rob Jonquiere, yksi Hollannin eutanasiakäytäntöjen toimeenpanijoista, vieraili niin ikään eilen eduskunnassa. Perhelääkärinä Jonquiere kertoi harjoittaneensa eutanasiaa jo paljon ennen eutanasian laillistamista.

– Kuinka on mahdollista, ettei lääkäriä asetettu rikosvastuuseen potilaiden laittomasta surmaamisesta?  Kuinka hän on voinut säilyttää lääkärinoikeudet?,  kristillisdemokraattien kansanedustaja ja sosiaali-ja terveysvaliokunnan varajäsen Sari Tanus hämmästeli.

– Meillä ei ole mitään käyttöä eutanasialle. Oireet voidaan monin keinoin lievittää, tarvittaessa käytetään sedaatiota

Jonquiere oli mukana valmistelemassa Hollannin eutanasialainsäädäntöä vuosituhannen vaihteessa.  Hänen mielestään Hollannin järjestelmä on toiminut hyvin eikä eutanasialakia ole tarvinnut muuttaa sen voimaan tulemisen jälkeen.
– Eutanasiaa ei pitäisi nähdä niinkään elämän päättämisenä, vaan kärsimyksen päättämisenä, Jonquiere tiivisti.

Tanuksen mukaan Jonquire maalasi Hollannin ja Belgian eutanasiatilanteesta varsin ruusuisen kuvan esittäen myös, että säädösten mukaan arvio ennen eutanasiaa tehtäisiin aina useamman lääkärin toimesta ja että kaikki eutanasiatapaukset käytäisiin jälkikäteen huolellisesti läpi arviointikomitean toimesta.

Aivan toisenlainen totuus tuli esiin terveydenhuollon etiikan professorin, hollantilaisen Theo Boerin tilannekuvauksesta.  Professori Boer toimi vuosina 2005- 2014 Hollannissa yhdessä eutanasian arviointikomiteoista  ja on tarkastellut yli 4000 eutanasiatapausta. Hän vieraili viime vuonna puhujana eduskunnassa Kd:n järjestämässä eutanasiaseminaarissa.

Boerin mielestä eutanasia tuo mukanaan pyrkimyksen normalisoida toisen surmaaminen. Palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon mahdollisuudet sivuutetaan.

Myös Boer kannatti 2000 luvun alussa mahdollisuutta äärimmäisissä tapauksissa käyttää eutanasiaa, mutta muutti kantansa nähtyään eutanasian käytön ja väärinkäytösten lisääntyneen.

Hän varoittaakin suomalaisia lainsäätäjiä ja vetoaa, ettei eutanasiaa laillistettaisi vaan käytettäisiin kaikki voimavarat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen.

Myös Lääkäriliitto kertoo vastustavansa eutanasia laillistamista. Lääkäri-kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan hyvään, arvokkaaseen saattohoitoon on panostettava niin, että se on jokaisen tarvitsevan saatavilla kaikkialla Suomessa. Hän luottaa, että hyvää saattohoitoa on mahdollista tarjota kaikille tarvitseville hyvinkin pian.

Ainakaan saattohoidon puutteita ei tule yrittää korjata eutanasialla.

– Meillä ei ole mitään käyttöä eutanasialle. Oireet voidaan monin keinoin lievittää, tarvittaessa käytetään sedaatiota. Pelko ja yksinäisyys voitetaan, löydetään välittävä ihminen lähelle levollisesti läsnä olemaan, Tanus sanoo.

Hollannissa eutanasian käyttö on lisääntynyt vuosien saatossa

Eutanasia on ollut laillista Hollannissa vuodesta 2002. Viime vuonna raportoituja eutanasiatapauksia oli noin 6 600. Tämän lisäksi arvioidaan olevan runsaasti raportoimatta jätettyjä tapauksia.

Eutanasiaan johtaneet syyt ovat moninaistuneet ja myös riitautetut tapaukset lisääntyneet.

Syöpätapausten rinnalla ”ei-terminaalivaiheen” sairaudet eutanasian syinä ovat kuusinkertaistuneet vuodesta 2007 lähtien. Erityistä keskustelua on aiheuttanut psykiatristen häiriöiden ja dementian vuoksi tehtyjen eutanasioiden lisääntyminen.

Dementikkojen eutanasioita oli vuonna 2006 kolme tapausta, mutta vuosikymmen myöhemmin jo 141 tapausta. Myös erilaisten ikääntymiseen liittyvien vaivojen, näkö- ja kuulo-ongelmien, yksinäisyyden ja surun, esimerkiksi läheisen menetyksen vuoksi suoritetut eutanasiat ovat lisääntyneet.

Parhaillaan Hollannin oikeusistuimessa on tapaus, jossa aiemmin epämääräisen eutanasiatoiveen antanut dementikkovanhus ei olisi halunnut eutanasiaa suoritettavan, mutta vastuksesta huolimatta eutanasia suoritettiin.

Niin Hollannissa kuin Belgiassakin säädösten laiminlyönnit ovat yleisiä. Toisen tai kolmannen puolueettoman lääkärin arvio ohitetaan, kaikkia eutanasioita ei raportoida eikä laiminlyönneistä ole joutunut oikeudelliseen vastuuseen. Vuosina 1990-2010 Hollannissa tehdyistä eutanasioista arviolta joka neljännes on jätetty kokonaan raportoimatta.