Kysely: Sairaanhoitajat eivät uskalla puuttua epäeettiseen toimintaan potilastyössä

23.3.2018 klo 09:00 Kotimaa Samuli Rissanen

Epäasialliseksi toiminnaksi hoitotyössä luokitellaan esimerkiksi se, jos potilaan tai asiakkaan omaa tahtoa tai yksityisyyttä ei kunnioiteta. Tällaista toimintaa oli päivittäin tai viikoittain havainnut kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista 37 prosenttia.

Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen teettämän kyselyn mukaan sairaanhoitajista noin 84 prosenttia kertoo velvollisuudekseen puuttua asiaan, jos havaitsee potilaan tai asiakkaan hoidossa epäasiallista käytöstä tai toimintaa. Kuitenkin vain noin kolmasosa vastaajista kertoo uskaltavansa puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.

Epäasialliseksi toiminnaksi hoitotyössä luokitellaan esimerkiksi se, jos potilaan tai asiakkaan omaa tahtoa tai yksityisyyttä ei kunnioiteta. Tällaista toimintaa oli päivittäin tai viikoittain havainnut kyselyyn vastanneista 37 prosenttia.

Alan esimiehistä lähes kaikki kertoivat, että heillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen toimintaan. Lähes kolme neljästä kertoi lisäksi, että heillä on rohkeutta puuttua tilanteisiin.

Huolestuttavaa on, että kolmannes sairaanhoitajista ilmoitti, ettei osaamista vahvisteta ollenkaan.

Esimiestasolla työskenteleviin verrattuna sairaanhoitajia mietityttää kyselyn tulosten mukaan se, millaiseen asemaan itsensä asettaa, jos raportoi havainneensa epäeettistä toimintaa hoitotyössä. Vastausten mukaan tilanteita katsotaan usein työpaikoilla tästä syystä sormien läpi.

Kiire mainittiin yhdeksi syyksi sille, miksi hoitajat eivät aina puutu epäeettiseen toimintaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista kertoo olevansa samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että joutuu toimimaan epäeettisesti vähäisten resurssien vuoksi. Kiireessä resurssit on tärkeää mitoittaa oikein. Tämä tarkoittaa sitä, että paikalla on oltava paitsi lukumäärällisesti riittävä määrä henkilökuntaa, henkilöstöllä on myös oltava tarpeeksi tilanteen vaatimaa osaamista.

– Kiireestä huolimatta epäeettinen toiminta ei ole hyväksyttävää. Tarve sairaanhoitajien ammatilliselle osaamiselle korostuu sellaisissa tilanteissa, joissa asiakas tai potilas käyttäytyy poikkeavalla tavalla ja on aggressiivinen esimerkiksi muistisairauden vuoksi.

– Ammattilainen osaa tunnistaa syyt potilaan käytöksen takana ja hoitaa tätä asianmukaisesti. On tärkeää lisätä ymmärrystä ja antaa hoitajille ohjeistuksia erilaisten tilanteiden varalle, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Sairaanhoitajien ohjeistusten tehtävä on varmistaa, että hoitajat voivat tehdä työnsä eettisesti. Organisaation yhteiset ohjeet luovat kollegiaalisen ilmapiirin, johon kuuluu avoimuus. Avoimessa työyhteisössä epäkohtiin voi huoletta puuttua.

– Kollegiaalisuutta on se, että auttaa muita ja uskaltaa myös tarvittaessa puuttua asiaan, jos huomaa toisen työskentelytavoissa epäeettisiä piirteitä. Tavoitteemme on, että ohjeistusten avulla ongelmakohtia voi tuoda rakentavasti esiin kaikilla työpaikoilla. Yhteisillä pelisäännöillä voimme kehittää alaa, Hahtela jatkaa.

Yksiköissä pitäisi olla käytössä toimintamalleja ja ohjeita tilanteisiin, joissa on havaittu epäasiallista kohtelua. Aina näitä ei kuitenkaan tunneta. Jopa lähes puolet (46 %) sairaanhoitajista kertoo, että ei tiedä, onko yksikössä olemassa ohjeistusta epäeettisen toiminnan varalle.

Osaamista epäasialliseen toimintaan puuttumiseen vahvistetaan keskustelemalla asiasta työyhteisössä tai järjestämällä koulutusta ja työnohjausta. Huolestuttavaa on, että kolmannes sairaanhoitajista ilmoitti, ettei osaamista vahvisteta ollenkaan.

Sairaanhoitajaliitto selvitti jäsenkyselyllä sairaanhoitajien ja alalla johtotehtävissä työskentelevien valmiuksia puuttua hoitotyössä asiakkaaseen tai potilaaseen kohdistuvaan epäasialliseen toimintaan. Lisäksi tarkasteltiin, millä tavoin haastavia tilanteita käsitellään työyhteisöissä.

Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 752 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa sekä noin 161 alalla johtavissa ja esimiestehtävissä työskentelevää henkilöä.

Kysely toteutettiin helmikuussa 2018, ja se lähetettiin noin 9000 Sairaanhoitajaliiton jäsenelle.

Ylös