Joensuulainen päiväkodin johtaja, kaupunginvaltuutettu Anne ”Kikkis” Mikkola (kd) on huolissaan varhaiskasvatuslain muutosesityksestä. Sosionomi-varhaiskasvattajat odottavat, että hallituksen varhaiskasvatuslakiesitystä korjataan eduskuntakäsittelyssä.

– Pyrkiessään kirkastamaan yliopistossa valmistuneita kandeja tämä lakiesitys ylenkatsoo sosionomi-varhaiskasvattajien kelpoisuutta ja ammattitaitoa, sanoo Mikkola KD-Kompassi -ohjelmassa Radio Deissä.

Mikkolan mukaan varhaiskasvatuksen tiekarttasuunnitelma ei perustu mihinkään validiin tutkimukseen, joka osoittaisi sosionomi-varhaiskasvattajien tekevän työtä varhaiskasvatuksen kandeja huonommin tai vähemmän pedagogisesti.

– Lähtökohta varhaiskasvatuksen tiekarttahankkeelle on ollut merkillinen ja epäoikeudenmukainen sosionomi-varhaiskasvattajia kohtaan. Tarkoitushakuista on, että tiekarttaa on ollut valmistelemassa yliopistopuolen työryhmä. Siitä puuttui kokonaan ammattikorkeakoulujen edustus, vaikka ne ovat koko ajan kouluttaneet lastentarhanopettajia.

Uuden varhaiskasvatuslakiesityksen mukaan yliopistosta valmistuneet kasvatustieteiden kandidaatit, jotka ovat suorittaneet 185 opintopistettä, saisivat kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajiksi. Sen sijaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet sosionomi-varhaiskasvattajat 210 opintopisteen opinnoilla saisivat uuden varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeen ja uuden tehtäväkuvan.

– Lakiesitys ei tuo järkevää työnkuvaa opintoihin nähden. Sosionomin rooli jää varhaiskasvatuksen opettajan apukädeksi, joka ei voi ottaa vastuuta pedagogisesta suunnittelusta eikä johtamisesta. Tämä eriarvoistaa sosionomit ja kandidaatit työyhteisössä, Mikkola toteaa.

– Sosionomin tehtäväkuvassa korostettaisiin yhteistyötä eri tahojen kanssa, mikä on hyvä asia. Kuitenkaan sitä ei arjessa ole paljon, vaan lapsiryhmässä tehtävä työ, johon kuuluu pedagoginen suunnittelu, vie valtaosan työajasta.

Sosionomin rooli jää varhaiskasvatuksen opettajan apukädeksi, joka ei voi ottaa vastuuta pedagogisesta suunnittelusta eikä johtamisesta.

Mikkola korostaa, että lain tulisi vähimmillään turvata se, että valmistuneet ja valmistumassa olevat sosionomi-varhaiskasvattajat säilyttävät pätevyytensä ja mahdollisuudet hakea edelleen työpaikkoja.

Lakiesitys ei myöskään huomioi ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa tehtäviä johtajuusopintoja, vaikka päiväkodin johtaminen on hyvin pitkälle johtamis- ja esimiestyötä, työyhteisön ja asiakkuuksien johtamista. Sosionomi-varhaiskasvattaja ei voisi lakimuutoksen jälkeen olla päiväkodin johtaja silloinkaan, kun hänen ylempi ammattikorkeakoulututkintonsa olisi johtamista.

– On merkillistä, että ammattikorkeapolkua ei ole otettu riittävän hyvin huomioon tiekartassa. Tämä epäkohta tulisi korjata, Mikkola vaatii.

Mikkola muistuttaa, että laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytys on kohtuulliset ryhmäkoot. Valitettavasti Sipilän hallitus on nostanut ryhmäkokoja.

– Tosiasia on, että varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen paras apu olisi henkilökunnan määrän lisääminen.

– 21 lasta samassa ryhmässä oli jo suuri määrä, ryhmäkoko 24 lasta on väistämättä liian suuri. Iltapäivällä ulos mentäessä pahimmillaan kaksi kasvatusvastuullista on pukemassa 24 lasta kurahousuihin. Onko se laadukasta varhaiskasvatusta vai enemmän tulipalojen sammutusta, Mikkola kysyy ja muistuttaa, että yhä enemmän on levottomia lapsia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen paras apu olisi henkilökunnan määrän lisääminen.

– Lastentarhanopettajista on pulaa. On hyvä, että yliopistot nostavat koulutusmääriään. Tarvittaisiin ryhmäkokojen pienentämistä ja toimia, joilla koulutusvaatimukset ja palkkataso saadaan vastaamaan toisiaan.

Kuuntele Anne Mikkola KD-Kompassi -haastattelu Radio Deissä uusintana maanantaina 30. huhtikuuta klo 22.35. Asmo Maanselkä haastattelee.

Tai kuuntele sivuilla kd.fi tai täältä