Ex-sisäministeri Päivi Räsänen pitää poliisijohdon virkarikossyytteitä osoituksena oikeusvaltion toimivuudesta

2.5.2018 klo 12:21 Politiikka Samuli Rissanen

Poliisin tietolähteiden käyttöä ja valvontaa alettiin selvittää marraskuussa 2013, kun silloinen sisäministeri Päivi Räsänen teki asiasta tutkintapyynnön Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

– Ratkaisu oli hyvin poikkeuksellinen ja raskas, mutta ministerinä näin sen ainoaksi mahdollisuudeksi selvittää asia, Räsänen kertoo.

Poliisin tietolähteiden käyttöä ja valvontaa alettiin selvittää Räsäsen vaatimuksesta marraskuussa 2013.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on Räsäsen jättämän tutkintapyynnön pohjalta tänään (2.5.2018) nostanut syytteet entistä poliisiylijohtaja Mikko Paateroa, Helsingin entistä poliisipäällikköä Jukka Riikosta ja Helsingin poliisilaitoksen päällikköä Lasse Aapiota vastaan.

Toiviainen katsoo, että he laiminlöivät Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksilön tietolähdetoiminnan valvontaa useiden vuosien ajan.

Jutun keskiössä on 13 vuoden tuomion saanut Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, jota myös syytetään virkarikoksesta jutussa.

Räsänen arvioi, että Helsingin huumepoliisin ja Aarnion toimintaan kohdistuvat rikosepäilyt ovat niin vakavia ja poikkeuksellisia, että on välttämätöntä, että kaikki siihen liittyvä ja kytkeytyvä poliisitoiminta selvitetään perusteellisesti, pohjamutia myöten.

Elämme oikeusvaltiossa. Kukaan ei ole lain yläpuolella, olipa asema miten korkea tahansa.

– Samalla on painotettava, että syyttäjäviraston tekemä päätös kertoo siitä, että elämme oikeusvaltiossa. Kukaan ei ole lain yläpuolella, olipa asema miten korkea tahansa.

”Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa”

– Kun Helsingin huumepoliisin toimintaan liittyvät rikosepäilyt alkoivat tulla esiin syksyllä 2013, samassa yhteydessä heräsi kysymys, miten salaisiin pakkokeinoihin liittyvää poliisitoimintaa on johdettu ja valvottu, Räsänen kertoo tutkintapyyntönsä taustoista.

Julkisuudessa esitetyt tiedot tietolähteinä käytetyistä henkilöistä olivat hänen mukaansa ristiriidassa sen tiedon kanssa, jonka Räsänen sai poliisiylijohtaja Paaterolta.

– Selvityksen asiasta sain häneltä vasta erikseen pyytämällä.

Poliisiylijohtaja kertoi Räsäselle, että Helsingin poliisilaitoksella ei ollut tuolloin yhtään rekisteröityä tietolähdettä, vaikka yleisessä tiedossa oli, että huumepoliisin toiminta perustui osaltaan juuri tietolähteiden käyttöön.

Tietolähdetoimintaa ja sen valvontaa ohjaa Räsäsen mukaan selkeä lainsäädäntö, erillinen asetus sekä poliisihallituksen määräys, joiden mukaan tietolähteet tuli kirjata ja tiettyjen edellytysten mukaan rekisteröidä ja samalla huolehtia, että tietolähteenä olevan henkilön turvallisuutta ei vaaranneta. Tämän toiminnan valvonnasta oli myös säädetty.

– Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa, Räsänen muistuttaa.

Hän selvitti tuolloin tilanteen myös muissa poliisiyksiköissä kuten Keskusrikospoliisissa, Suojelupoliisissa ja muissa paikallispoliisilaitoksissa. Niissä tietolähteitä oli Räsäsen mukaan kirjattu ja rekisteröity. Hän kertoo saaneensa tiedot tarkoista määristä ja siitä, miten kirjaukset oli hoidettu.

– Vaikutelmaksi jäi, että Helsingin huumepoliisille olisi sallittu omat pelisäännöt, poliisitoiminnan ”villi länsi”

– Vaikutelmaksi jäi, että Helsingin huumepoliisille olisi sallittu omat pelisäännöt, poliisitoiminnan ”villi länsi”, joka pahimmillaan saattoi mahdollistaa jopa sen, että huumepoliisi päätyisi itse pyörittämään huumerikoksia.

Asiaa ei kuitenkaan voinut selvittää poliisihallinnon sisäisesti vaan tarvittiin ulkopuolinen selvitys.

– Siksi päädyin hyvin poikkeukselliseen ratkaisuun eli tutkintapyyntöön alaisestani hallinnosta valtakunnan syyttäjävirastolle. Samalla asiasta oli tiedotettava, minkä vuoksi järjestin poikkeukselliseksi luonnehditun tiedotustilaisuuden.

Luottamukseen perustuva yhteistyö poliisiylijohtajan Paateron kanssa jatkui, kun Räsänen keskustelujen jälkeen vakuuttui siitä, että havaitut epäkohdat korjataan.

Samalla tietolähdekäytäntöihin liittyvät puutteet korjattiin Räsäsen ministeriaikana. Hän antoi poliisiylijohtajalle kirjallisen määräyksen siitä, miten tietolähdetoiminnan ja sen valvonnan lainmukaisuus sekä valtakunnallinen yhdenmukaisuus saatetaan voimaan nopeassa aikataulussa ja seurasi prosessia tiiviisti ministerikautensa loppuun asti.

– Tutkintapyynnön tarve poliisin aiemmasta toiminnasta ei kuitenkaan poistunut, Räsänen muistuttaa.

Epäilyn kohteeksi joutuneilla poliisijohtajilla on Räsäsen mukaan myös täysi oikeus puolustautua epäilyiltä, siksi tutkinnassa on kysymys myös näiden henkilöiden oikeusturvasta. Räsänen painottaa, että heitä ei ole tuomittu mistään, on kyse vasta syytteistä.

– Olipa lopputulos mikä tahansa, uskon siihen, että tämä prosessi vahvistaa luottamusta oikeusvaltioomme ja lopulta myös entuudestaankin arvostettuun suomalaiseen poliisiin.

Ylös