Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona esityksen seuraavaksi unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Jatkossa EU:n budjettiin käytettäisiin prosentin sijasta 1,11 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Suomelle lisälasku olisi arviolta noin 200 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon EU:sta palautuvat rahat.

–   Suomi tulee tekemään kaikkensa, että tämä kohtuuton ja yliampuva esitys tulee laskemaan. Ja se tulee laskemaan, koska moni muu jäsenmaa on tästä samaa mieltä, Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin) vakuutteli eilen eduskunnan kyselytunnilla.

Britannian EU-eron myötä unionin yhteiset tulot pienentyvät merkittävästi. Sen sijaan, että EU:n budjettia pienennettäisiin, komission ehdotuksen mukaan jäsenmaksuja tulisi nostaa.

Suomi on muiden nettomaksajamaiden kanssa vastustanut nettomaksuosuuden kasvattamista. Hallituksen virallisen tavoitteen mukaan Ison-Britannian ero tulisi huomioida täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa etsien säästökohteita.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan komission esittämässä budjetissa on paljon hyvääkin, kuten panostukset puolustusyhteistyön ja vaihto-opiskelun kehittämiseen sekä yrityksille uusia rahoitusinstrumenttejä.

–  Lopullinen Suomen nettomaksu riippuu sitten siitä, kuinka hyvät saannot me esimerkiksi maatalouspolitiikasta ja koheesiopolitiikasta tulemme saamaan.

Kansanedustaja Sari Essayah’n (kd) mukaan tuloksellisuuden ja sen mittaaminen vaatii unionissa edelleen kehittämistä.

– EU-budjetissa olisi varmasti monenlaisia erilaisia säästökohteita, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että niitä ei ole kovinkaan etsitty. EU:n tilintarkastustuomioistuin näyttää aina vuosi toisensa perään punaista sen suhteen, miten on käytetty näitä EU:n yhteisiä varoja.

Tuloksellisuuden ja sen mittaaminen vaatii unionissa edelleen kehittämistä.

–  Suomen lisälasku on jopa noin 200 miljoonaa per vuosi. Millä tavalla Suomi tässä tilanteessa varmistaa, että nämä leikkaukset eivät vakavalla tavalla vaaranna suomalaisen maatalouden tulevaisuutta? Onko hallituksella selkeää prioriteettilistaa, millä me lähdemme puolustamaan omia etujamme näissä vaikeissa neuvotteluissa, Essayah tivasi kyselytunnilla.

– Teimme selkeän prioriteetin Suomen tarpeista, ja siellä mainitaan maatalous ja harvan asutuksen kriteerin pitäminen koheesiopolitiikassa. Nämä ovat meidän prioriteettimme, ja lopulta tämä nettomaksumme tulee riippumaan siitä, kuinka hyvin onnistumme näitten tavoitteiden läpiviennissä. Siihen työmme nyt keskittyy tästä eteenpäin, Sipilä vakuutti.

Pääministerin mukaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa oli ollut suurta epäilyä sen suhteen, ettei rahoituskehyspäätöstä tällä EU-parlamenttikaudella saataisi valmiiksi, vaan se jäisi päätettäväksi Suomen kesällä 2019 alkavalle puheenjohtajakaudelle.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Seuraava puheenjohtajuuskausi on Suomelle kolmas.