Essayah KD:n 60-vuotisjuhlassa: ”Meidän on kompassin lailla näytettävä suuntaa, silloinkin kun suuri yleisö harhailee”

5.5.2018 klo 22:41 Politiikka Samuli Rissanen

Helsinkiläisen yksityiskodin olohuoneessa syntyneestä poliittisesta liikkeestä kasvoi vaikuttajapuolue. Tällä vaalikaudella eteen on tullut monien sellaisten eettisten kysymysten vyöry, jotka eivät ole vastanneet KD:n ideologiaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vei KD 60-vuotista taivalta juhlivan väen takaisin 60 vuoden taakse helsinkiläiseen yksityiskotiin, jossa kymmenkunta miestä perusti poliittisen liikkeen, josta kasvoi myöhemmin hallituspuolue ja vaikuttaja myös Euroopan parlamentissa.

– 60 vuotta sitten olimme verraten pieni liike, nyt meidät on pantu paljon vartijoiksi

– 60 vuotta sitten olimme verraten pieni liike, nyt meidät on pantu paljon vartijoiksi, Essayah totesi Vanhalle ylioppilastalolle kokoontuneelle juhlaväelle.

Essayah nosti puheessaan esiin henkilöitä, joilla on ollut unelma kuten Yhdysvaltain Martin Luther Kingin.

–    Emme voi aliarvioida ihmisten kykyä muttaa maailmaa, hän muistutti.

Suomen kristillinen liittokin syntyi aikanaan tarpeeseen  ja sillä oli Essayah’n mukaan kansanliikkeen olemus, josta voidaan edelleenkin ammentaa.

–   Mikäänhän ei voita ideaa, jonka aika on juuri tullut, Essayah muistutti.

Kansanliikkeestä muotoutui poliittinen yleispuolue, jolla on kestävä eettinen perusta ja tiiviit kansainväliset yhteydet kristillisdemokraatteihin pohjoismaissa ja Euroopassa.

Viimeisin tärkeä etappi puolueelle oli täysjäsenyys Euroopan kristillisdemokraatteja ja kansanpuolueita kokoavassa EPP-ryhmässä.

Vaikuttajapuolueen tähän asti merkittävin kausi on osunut vuosiin 2011-15. Tuolloin puolue oli hallitusvastuussa, sillä oli Päivi Räsänen kantama raskas sisäministerin salkku ja europarlamentaarikko Sari Essayah teki vahvaa työtä koko Euroopan eteen.

– 60 vuotta sitten olimme verraten pieni liike, nyt meidät on pantu paljon vartijoiksi, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi Vanhalle ylioppilastalolle kokoontuneelle juhlaväelle.

Kulunut vaalikausi on Essayah’n mukaan yllättänyt eettisten kysymysten vyöryllä. Avioliiton, perheen tai äitiyden ja isyyden käsitteet ovat olleet muutoksessa, joka ei ole vastannut KD:n ideologiaa.

Viimeisimpänä eettisenä kysymyksenä eduskunnan ratkaistavaksi tuotiin eutanasia, joka saatiin torjuttua.

–  Meidän on oltava kompassin lailla näyttämässä suuntaa, silloinkin kun suuri yleisö harhailee, Essayah muistutti.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti niin ikään, että politiikassa ollaan lähestulkoon hukkumassa arvojen paljouteen.

– Kristillisdemokraateilla on kristillinen arvoperusta, joka ankkuroituu lähimmäisenrakkauden, ihmisarvon ja kymmenen käskyn perustalle. Silti puolue on myös yleispuolue, joka kykenee yhteistyöhön koko poliittisen kentän kanssa oikealta vasemmalle, Östman tiivisti.

”Puolueen vaikuttajiksi on tultu monia reittejä”

Kunniapuheenjohtaja Esko Almgren muistuttaa, että KD:n vaikuttajien tie politiikkaan on kulkenut monia, usein ennalta arvaamattomia reittejä. (Kuva: Kristiina Kunnas)

Kristillisdemokraatit on juhlinut 60-vuotista taivaltaan näyttävästi maakuntakiertueella ja juhlallisuudet huipentuivat Vanhalle Ylioppilastalolle Helsingissä tänään.

Puolueen historiaa, sen tärkeitä vaikuttajia kuultiin laajasti illan aikana. Kymen piirin ja koko puolueen voimahamo Pentti Harjula kävi kertomassa, kuinka keväällä 1970 Kymestä saatiin eduskuntaan Suomen kristillisen liiton ensimmäinen kansanedustaja, metsänhoitaja Raino Westerholm.

Kunniapuheenjohtaja Esko Almgren puolestaan muistutti, miten vaikuttajien tie politiikkaan on kulkenut monia, usein ennalta arvaamattomia reittejä. Kuuden laudaturin Päivi Räsänen päätyi valitsemaan lääketieteen opinnot ja työn, mutta imaistui politiikkaan 1992.

–  Tuskin hän osasi aavistaa olevansa jonain päivänä koko maan sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri. Tai maailmanmestariksi kävellyt Sari Essayah, tuskin hän ajatteli, että hänestä tulee vielä kansanedustaja ja europarlamentaarikko, Almgren sanoi.

Suomen Kristillinen Liitto perustettiin professori Paavo Päivänsalon kotona Helsingissä 6.5.1958. Läsnä hänen lisäkseen olivat Eino Krannila, Olavi Päivänsalo, Aarne Kosonen, Paavo Luostarinen, Olavi Majlander, Helvi Mustakallio, Matti Puikkonen, Toivo Toppila ja Usko Waismaa.

Kuntavaaleihin puolue osallistui ensimmäistä kertaa 1964. SKL merkittiin puoluerekisteriin vuonna 1970 ja samana vuonna se sai ensimmäisen kansanedustajan, Raino Westerholmin.

Ylös