Valinnanvapautta koskevan lakiehdotuksen keskeisimmät perustuslakiongelmat liittyvät valinnanvapausjärjestelmän voimaantulon aikatauluun ja maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen. Myös hallituksen laiminlyömä EU-notifikaatio voi olla ainoa keino varmistua sote-lakien oikeudellisuudesta.

Perustuslakivaliokunta ei tyrmää soten valinnanvapausehdotusta, vaikka löysikin lakipaketista useita vakavia puutteita. Valiokunta sai pitkittyneen ja asiakirjavuodon raskauttaneen lausuntonsa viimein valmiiksi tänään. Lausunto on yksimielinen.

Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien mukaan puutteet koskevat valinnanvapauden voimaantuloa, johon tarvitaan nykyistä väljempää vaiheistusta. Liian kireän aikataulun lisäksi valinnanvapautta painaa rahoitus, joka on riittämätöntä, etenkin poikkeustilanteissa.

– Valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta.

– Valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä, Lapintie listasi perustuslakivaliokunnan tavoitteita.

Pallo siirtyy nyt eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnalle, jonka on määrä ratkaista miten perustuslakivaliokunnan asettamat reunaehdot valinnanvapaudella käytännössä täytetään.

– Lain käsittelyn perustuslainmukaisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset valinnanvapaus-, sote- ja maakuntalakiehdotuksista saatetaan vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen lakien lopullista hyväksymistä, Lapintie ohjeisti.

Valinnanvapauslakiin voidaan kuitenkin lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.

Maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on riittämätöntä erityisesti poikkeustilanteissa.  Rahoituslakia on välttämättä muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.

Lapintien kertoo, että lakiehdotukseen tarvittavat muutokset voidaan kuitenkin tehdä eduskunnassa. Se tarkoittaa sitä, että pitkään leivottu lakipaketti on yhä mahdollista hyväksyä tällä vaalikaudella.

Lausunnon jälkeen huomio kohdistuu kokoomuksen eduskuntaryhmään, joka ottaa kantaa siihen, onko sen mukaan valinnanvapaudesta riittävästi jäljellä. Puheenjohtaja Petteri Orpo on aiemmin sanonut, ettei sotea voi hyväksyä, mikäli valinnanvapaus vesittyy. Kokoomusryhmä kokoontuu asian tiimoilta vasta ensi viikolla.

Valinnanvapauslain olisi syytä turvata yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunnan on pystyttävä turvaamaan palvelut myös nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa.

”Hallituksen laiminlyömä EU-notifikaatio voi olla ainoa keino varmistua järjestelmän oikeudellisuudesta”

Perustuslakivaliokunnan mukaan riskejä liittyy myös EU:n valtiontukisääntelyyn ja arvioi, että sen vuoksi järjestelmää voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan.

– Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle

– Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle, Lapintie muistuttaa.

Myös korkein hallinto-oikeus on esittänyt, että EU-notifikaatio on ainoa keino varmistua järjestelmän oikeudellisuudesta, koska maakuntien liikelaitosten asema on niin epäselvä.

Hallitus päätti kuitenkin jo tammikuussa, että sote-lakeja ei lähetetä EU:n notifioitaviksi.

Notifiointi kestäisi mahdollisesti puoli vuotta.

Myös valinnanvapauslain tietosuojasääntely on olennaisesti puutteellinen, ja sen perusteella on vaikea hahmottaa, miten arkaluonteisten henkilötietojen on tarkoitus liikkua mallissa eri toimijoiden välillä. Perustuslakivaliokunta edellyttää, että sääntelyä on täydennettävä ja selvennettävä.

– Lisäksi on vielä tarkkaan selvitettävä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen laskemiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vastaista profilointia.