Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah onnittelee blogissaan uusia ylioppilaita ja ammatillisen tutkinnon suorittaneita sekä peruskoulun päättäneitä. Hän kantaa huolta koulutuksen laadusta ja peräänkuuluttaa perusopetukseen lisää resursseja. Hän kritisoi etenkin sitä, miten erityistä tukea tarvitsevia lapsia on integroitu perusluokkiin ilman riittävää tukea.

– Onnittelut lähes 27 000 uudelle ylioppilaalle ja 76 000 ammatillisen tutkinnon suorittaneelle. Tänä keväänä lisäksi peruskoulun päättötodistuksen sai lähes 60 000 nuorta.

– Valmistujaisjuhliin on yhä vähemmän aihetta tulevaisuudessa, ellei suomalaisen koulujärjestelmän laadusta huolehtimista oteta tosissaan, Essayah toteaa.

Kuntien säästöpaineissa koulujen luokka- ja ryhmäkoot ovat kasvaneet.

– Kristillisdemokraatit haluavat panostaa pienempiin luokkakokoihin ja kasvattaa tuntikehyksiä kunnissa niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin sekä pienryhmäopetukseen silloin, kun se on tarpeen.

Peruskoulun päättäneistä monilla on puutteelliset luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot. Yhdellä kymmenestä huono lukutaito estää jatko-opinto- tai työnsaantimahdollisuuksia.

Valmistujaisjuhliin on yhä vähemmän aihetta tulevaisuudessa, ellei suomalaisen koulujärjestelmän laadusta huolehtimista oteta tosissaan

– Hallituksen toteuttamat lähikoulu- ja inkluusioperiaatteet ovat lähtökohtaisesti hyviä periaatteita. On hyvä, että lapset saavat käydä kouluaan lähellä ja eriyttämistä erityistarpeisten oppilaiden omiin ryhmiin tapahtuu mahdollisimman vähän. Inkluusiomalli vaatii kuitenkin onnistuakseen merkittävästi nykyistä enemmän lisäresursseja oppilaiden tarpeisiin vastaamiseen, Essayah kirjoittaa.

Hänen mukaansa liian monessa kunnassa inkluusiosta on tullut säästökeino.

– Erityisen tuen tai tehostetun tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea isossa lähikoululuokassaan, kaikkien oppilaiden opetus häiriintyy, vanhemmat ovat tyytymättömiä ja opettajat uupuvat riittämättömyyteen ja keinottomuuteen.

OAJ:n selvityksen mukaan 97 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, ettei tuki toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Muutosprosessissa keskitetyn järjestelmän vahva ja yksilöllistetty tuki ei siirtynyt lähikouluihin kuin pieneltä osaltaan.

– Inkluusio- ja lähikoulumallin toteutuminen tulisikin pikaisesti selvittää ja laatia toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Tarvittaessa erityisen ja tehostetun tuen resurssimäärät on kirjattava lainsäädännön tasolle.

Essayah haluaa, että opettajien hätähuuto otetaan tosissaan.

– Ellei koulu saa arkisen koulutyön edellyttämiä resursseja käyttöönsä, opettajat uupuvat ja menetämme ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan.

Vakava huoli on myös lasten riittämätön tuki.

– Riittämätöntä tukea saavat lapset ja nuoret ovat huomattavasti kalliimpien ja mittavampien tukitoimien kohteina aikuisiässä, mikäli asiaan ei puututa.