Tanuksen mukaan sote on ongelmissa maakunnissa nykyisellä, liian tiukaksi säädetyllä yleisellä rahoituksella. – Maakunnat lähtevät ensimmäisenä leikkaamaan sosiaalitoimen palveluista, ja se osuu kaikkein heikoimpiin, Tanus muistuttaa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus ei usko, että sosiaali-ja terveysvaliokunta voisi saada työnsä sote-lakipaketin osalta valmiiksi ennen kesätaukoa.

– Riippuu tietysti siitä, kuinka monta viikkoa kesätauon alkamista lykätään, mutta missään nimessä ei ole valmista kuukauden päästä, eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan varajäsen Tanus sanoo.

Perustuslakivaliokunnalta periytyvä työsarka on mittava ja moninainen

Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta sai perustuslakivaliokunnalta mittavan tehtävänannon. Soten valinnanvapautta koskevat puutteet ovat merkittäviä ja pelkästään pykälien muuttamiseen menee aikaa.

– Laajojen mietintöjen tekemiseen menee aikaa. Lisäksi maakuntalain ja valinnanvapauslain pitää muutosten jälkeen lähettää vielä toisen kerran tarkistettavaksi perustuslakivaliokuntaan ja sen jälkeen aletaan sitten mahdollista lausuntoa kirjoittamaan, Tanus kertoo.

Sosiaali-ja terveysvaliokunta jatkaa tällä viikolla soten käsittelyä eduskunnassa. Viikon ensimmäinen kokous kului asiantuntijakuulemisissa koskien valinnanvapautta ja varsinaiseen perustuslakivaliokunnan tehtävänantoon perehdytään tänään tiistaina, jolloin kuullaan muun muassa perustuslakivaliokunnan edustajia.

Tanus yhtyy perustuslakivaliokunnan moitteisiin, sillä ne ovat niitä asioita, joihin on kiinnitetty huomiota pitkin matkaa. Tanus itsekin on muistuttanut prosessin aikana myös yleisestä kiireestä ja hätiköinnistä ja vaatinut uudistuksen toteuttamista vaiheittain.

Hän kritisoi sitäkin, ettei hallitus ottanut viime kesänä riittävän vakavasti perustuslakivaliokunnan esittämiä korjaustoimenpiteitä valinnanvapautta koskevaan lakipakettiin. Nyt, vuotta myöhemmin, perustuslakivaliokunnassa törmättiin osin samoihin ongelmiin.

– Maakunnille pitäisi antaa mahdollisus siirtyä sote-keskuksiin joustavasti. Myös valinnanvapauden, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin toteuttamiseen pitäisi voida siirtyä vaiheittain, Tanus kiteyttää.

Myös resurssien pitäisi olla kohdillaan, kun uudistus alkaa. Tanuksen mukaan asiantuntijalausunnoissa on epäilty soten yleisen rahoituksen riittävyyttä. Käyttöön tulisi 0,9 prosentin menokehys, jonka pelätään leikkaavan palveluja maakunissa.

Tanus muistuttaa, että esimerkiksi THL on arvioinut, että menot kasvaisivat noin 1,5 prosentin vuositahtia normaalin palvelujen tarpeen kasvun vuoksi, esimerkiksi väestön vanhenemisesta johtuen.

– Yleisrahoituksen osalta menokehys on todennäköisesti liian tiukka ja johtaa erityisesti sosiaalipalvelujen heikkenemiseen. Se puolestaan heikentäisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta,Tanus arvioi.

Hetemäen muistio sote-säästöistä hämmensi Tanuksen mielestä prosessia, sillä sen jälkeen säästötavoitteelta alkoi pudota pohja pois. Menot kasvavat, sillä valinnanvapauden on arvioitu lisäävän kustannuksia ainakin aluksi, todennäköisesti pysyvämminkin.

Useassa maakunnassa on myös tietoisesti pidetty soten menokuria tiukalla viimeiset pari vuotta, joten maakuntien aloittaessa paineita kustannusten kasvuun on luonnostaankin.

– Enkä voi mitenkään uskoa, että neljä miljardia voitaisiin säästää pelkästään teknologiaa hyödyntämällä ja tiedolla johtamisella. Jo väestön vanheneminen on sellainen haaste, johon ei voida vastata pelkällä tietotekniikalla, Tanus sanoo.

Erityismaininnan arvoinen on Tanuksen mukaan kysymys EU-notifikaatiosta eli siitä, pitääkö lakipaketti lähettää Euroopan komission ruodittavaksi. Tanuksen mukaan osa asiantuntijoista on ollut sitä mieltä, ettei notifiointia tarvita, osan mielestä se pitäisi tehdä.

– Päättäjänä on todella vaikean valinnan edessä, kun tulee täysin eri arvioita. Ja entä, jos notifiointiin kuluu pitkä aika, kuten on arvioitu, Tanus pohtii.

”Sote ei onnistu nykyisen mittaisessa vaalikaudessa”

Tanuksen mukaan sote-uudistuksen kaltaisten prosessien läpivienti nykyisillä aikatauluilla ei näytä onnistuvan. Tarvttaisiin vuosi-pari lisää, jotta uudistus saataisiin maaliin.

Esimerkiksi sote-uudistusta on yritetty tehdä useampien vaalikausien aikana siinä onnistumatta. Tanus edustaa kristillisdemokraatteja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka on taistellut aikaa vastaan urakoidessaan asiantuntijakuulemisia maratonkokouksissaan.

– Liian kireä aikataulu aiheuttaa sen, että korjauskierroksiin ei ole aikaa ja asioita yritetään runnoa läpi, kuten nyt, Tanus kritisoi.

Monissa Euroopan maissa on käytössä pidemmät vaalikaudet kuin Suomessa.

– Vaalien järjestäminen olisi myös helpompaa, jos vaalit kulkisivat samalla viiden vuoden syklillä. Nyt eurovaalit ovat joka viides vuosi, eduskunta- ja kuntavaalit pidetään neljän vuoden välein ja presidentinvaalit joka kuudes vuosi.