Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää valtiovarainministeriön tänään kokonaisuudessaan julkistaman budjettiesityksen pahimpana ongelmana sitä, ettei perusturvaetuuksien ja perhetukien indeksijäädytystä pureta.

– Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset ja monilapsiset lapsiperheet eivät ole päässeet talouden kasvusta osalliseksi. Budjettiriihessä tilanne on korjattava, Essayah vaatii.

Hän peräänkuuluttaa, että budjetissa on huomioitava työnverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi pienempien perusetuuksien varassa elävät. Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta kasvusta hyötyvät kaikkein pienituloisimmatkin.

– Pieni paikkailu ei riitä, hän sanoo.

Kristillisdemokraatit odottavat hallitukselta toimia lapsiperheiden aseman parantamiseksi vielä tällä vaalikaudella. He vaativat ansiotuloveron lapsivähennyksen palauttamista ja lapsilisien korotusta.

Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta kasvusta hyötyvät kaikkein pienituloisimmatkin.

Essayah toivoo pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista esitettyä tuntuvammin sekä konkreettisia toimia hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi hoitolaitoksissa ja kotihoidossa.

Hän muistuttaa, että indeksileikkausten lisäksi erilaisten palvelumaksujen, lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet ikääntyneiden taloudellista tilannetta. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Yhteiskunnan ikääntyminen on huomioitava suunnitelmissa kasvavana panostuksena hyvään hoitoon mukaan lukien laadukas saattohoito.

Ansiotuloverotuksen kevennykset pitäisi Essayah’n mielestä kohdistaa niin, että kannustinloukkuja puretaan. Etenkin pienipalkkaisen työn verotusta tulee laskea, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan ja pienemmilläkin tuloilla tulee toimeen.

Essayah muistuttaa, että KD:n esittämä kannustava perusturva -malli on ratkaisu kannustinloukkuihin pienimmillä tulotasoilla.

– Työllisyyden hoidossa ei riitä vain turvautuminen talouskasvuun. Tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa ja henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, muuten työttömyyden kova ydin ei sula.

Miksi hallitus vitkuttelee kuivuuden kourissa kamppailevan maatalouden tukemista?

Essayah pitää välttämättömänä, että viimeistään budjettiriihessä tehdään riittävät kriisipäätökset satovahingoista kärsivien maataloustuottajien tilanteen helpottamiseksi.

–  Miksi Suomen hallitus vitkuttelee toimissaan? Ruotsin hallitus on tarttunut toimeen ja esitteli maataloudelle kuivuudesta johtuvien menetysten korvaamiseksi 116 miljoonan kriisipaketin. Suomen hallituksen on seurattava naapurimaan esimerkkiä.

Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja pitäisi hänen mielestään vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen.

– Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden. Kuivuus on aiheuttanut satojen menetyksiä ympäri Eurooppaa, Suomen on oltava hereillä oman huoltovarmuuden turvaamiseksi, Essayah linjaa.