Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ehdottaa tiemaksujen käyttöönottoa lähivuosina, jotta liikenteen investointitarpeet pystytään rahoittamaan. – On totta, että rahoitus on aivan riittämätön, Krisitillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman kommentoi.

Etlan mukaan tiemaksuilla varauduttaisiin polttoaineverojen tuoton hiipumiseen, kun sähköautot yleistyvät. Tiemaksuja esittävän muistion ovat kirjoittaneet Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen ja taloustieteen professori Ari Hyytinen.

Etlan mielestä tiemaksuja pitäisi ryhtyä valmistelemaan Jorma Ollilan työryhmän esittämien suuntaviivojen mukaisesti. Ollilan työryhmä esitti vuonna 2013, että autoilijoita verotettaisiin jatkossa ajokilometrien mukaan. Esitys olisi vaatinut paikannuslaitteiden asentamista autoihin.
Etla asettuu nyt tukemaan paikannukseen perustuvia tiemaksuja.

– Nykyaikainen paikannusteknologia mahdollistaisi tiemaksujen keräämisen aikaisempaa paljon edullisemmin ja joustavammin, muistiossa kirjoitetaan.

Etlan mukaan paikannukseen perustuvat tiemaksut mahdollistaisivat tienkäytön hinnan säätelyn ruuhkatilanteen mukaan. Näin tiemaksut voisivat sujuvoittaa kaupunkiliikennettä.

– Nyt on riittämätön rahoituksen taso, Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman toteaa.

Ryhmäpuheenjohtaja Östman tulee Luodosta ja on Vaasan vaalipiirin edustaja.

–  Liikenneverkko on näköjään osoittautunut hyväksi säästökohteeksi, Östman sanoo sarkastisesti.

– Muiden sektoreiden lakisääteiset menot ajavat ohi, perusväylänpidosta ja kehittämisestä harkinnanvaraisena kohteena on  helppo vähentää.

Hän muistuttaa, että Suomessa on valtavan suuri investointivelka ja sen lisäksi kohta 10 vuotta kasvanut korjausvelka, joka pahimmillaan nousi liki kolmeen miljardiin euroon.

Yhteiskunta menettää liikennehankkeiden tuottamia hyötyjä, kun liikennehankkeet viivästyvät rahoituksen puutteen vuoksi. – KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman

Östman väittää, että liikenneverkon puutteellinen rahoitus on tällä hetkellä yhteiskunnallisen kehityksen este.

– Meillä on myös pitkäjänteisyyden puute. Ennakoimattomuus vaikeuttaa erityisesti elinkeinoelämän toimintaa, hän sanoo.

Liikennehankkeet joudutaan ajoittamaan ja mitoittamaan kulloinkin käytössä olevan rahoituksen mukaan.

– Tämä on tehotonta ja kallista. Rahoitus pitäisi kohdentaa. Ongelmana on myös se, että pienet hankkeet jäävät suurten varjoon, Östman kritisoi.

Suomella on ollut huonot mahdollisuudet EU-rahoitukseen.

– Olemme sellaisessa tilanteessa, että yhteiskunta menettää liikennehankkeiden tuottamia hyötyjä, kun hankkeet viivästyvät rahoituksen puutteen vuoksi.

Östman vaatii ennakoivempaa liikennejärjestelmäsuunnittelua.

– Tarvitsemme enemmän investointeja infrastruktuuriin ja resursseja ylläpitoon.

Parlamentaarisessa työryhmässä on pohdittu erilaisia ratkaisumalleja.

– Liikennetyöryhmä ehdottaa hankeyhtiömallia ja olisi lisäämässä korjausvelan purkuun 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Östman kertoo, että parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä on päätynyt yksimielisesti johtopäätökseen, että liikenneverkon nykyinen rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä.

– Työryhmän mukaan pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Niinpä työryhmän merkittävin ehdotus on hankeyhtiömalli, jota voidaan käyttää aiempaa useampien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Östman näkee, että parlamentaarisen työryhmän ehdotus on selvä edistysaskel liikennerahoituksen ongelmien ratkaisussa – mikäli se vain otetaan käyttöön.

Hankeyhtiötä voisivat omistaa esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat ja yritykset. Hankeyhtiön toteuttamat hankkeet koordinoitaisiin parlamentaarisesti laadittavan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä, ja ne sisällytettäisiin eduskunnalle annettavaan selontekoon.

– Valtakunnallinen pitkän ajan liikennejärjestelmäsuunnitelma on tulossa lakitasoiseksi. Ehdotus laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä sisältää 10-12 vuotta kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Laki on parhaillaan lausuntokierroksella.

Talousarviorahoituksen käyttöä parlamentaarinen liikennetyöryhmä haluaa joustavoittaa siten, että otettaisiin käyttöön kokonaisrahoitusmalli eli viisivuotinen siirtomääräraha.

– Tämä tarkoittaa, että määrärahat liikenneverkon kehittämishankkeisiin varattaisiin yhdellä kertaa hankkeiden aloitusvuonna, Östman selostaa.

Suomessa on ollut tällainen malli käytössä joissakin isoissa hankkeissa. Ehdotuksen voi tulkita siten, että kokonaisrahoitus otettaisiin aiempaa laajempaan käyttöön.

Parlamentaarikot haluavat kehittää ja  hyödyntää nykyistä laajemmin niin kutsuttua hyötyjä maksaa -mallia. Siinä hyötyjä – vaikkapa kunta tai jokin muu toimija kuin valtio –  maksaa osan valtiolle kuuluvista menoista.

– Työryhmän mukaan malli soveltuu erityisen hyvin kaupunkiseutujen ratahankkeisiin ja asemanseutujen kehittämiseen, Östman kertoo.

Työyhmä ei ota varsinaisesti kantaa maanteiden tai katuverkon käyttäjämaksuihin. Se toteaa kuitenkin, että jos käyttäjämaksuja käytetään, hankkeessa on luotava edellytykset selkeästi paremman palvelutason yhteydelle, jolle on olemassa vaihtoehtoinen toinen yhteys.

– Hallituksen pitäisi nopeasti päättää jotain myös Suomen kymmenien huonossa olevien siltojen korjaamisesta, Östman huomauttaa.