Pääministeri Juha Sipilä muistutti viimeisessä budjetti-infossaan, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa ollaan aivan eri tunnelmissa kuin 3,5 vuotta sitten. Talouskasvu on ollut kauden aikana vahvaa ja hallituksen talous-ja työllisyystavoitteet likipitäen saavutettu.

– Minulle on teille yllättäväkin uutinen: velaksi eläminen loppuu, pääministeri Juha Sipilä sanoi hallituksen viimeisen budjettisovun info-tilaisuudessa.

Julkinen talous kurottaa hänen mukaansa ensi vuonna nipin napin tasapainoiseksi.

Sipilä listasi odotetusti hallituksensa saavutuksia. Vuoden 2015 jälkeen talouskasvu on ollut vahvaa ja se on helpottanut hallituksen porjektia. Jopa velkasuhteessa eli velan määrässä suhteessa kansantuloon päästään hivuttamalla alle 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on EU:n talous-ja kasvusopimusten määrittämä yläraja velkaantumiselle.

Valtiontalous on silti ensi vuonna noin 1,5 miljardin alijäämäinen. Hallituksen budjettiriihi nipisti alijäämää 200 miljoonalla, sillä valtiovarainministeri Petteri Orpon esityksessä elokuun alussa alijäämä oli vielä 1,7 miljardia.

Kuivuuden kurittaman maatalouden ongelmia yritetään helpottaa useampaa reittiä. Sipilän mukaan maatalouden kriisipaketti on noin 90 miljoonan kokonaisuus ja Itämeren suojeluun ohjataan ensi vuonna 15 miljoonaa.

Budjettiriihensä tueksi hallitus on saanut valtiovarainministeriön tuoreet talousennusteet ja laskelmat valtiontalouden kehityksestä.

Sipilä muistuttaa, että kokonaisveroaste laskenut 2 prosenttia, koska nykyhallitus ei halunnut lähteä tasapainottamaan taloutta veronkorotusten avulla.

Yksi hallituksen kärkitavoitteista, eli työllisyysasteen nostaminen noin 67 prosentista 72:een näyttää toteutuneen. Sipilä muistuttaa, että yksi prosenttiyksikkö vastaa 35 000 uutta työllistä, joten hallituskauden aikana työpaikkojen määrä olisi lisääntynyt 140 000:lla.

Työllisyys on kohentunut jopa siinä määrin, että työttömyys alkaa olla niin sanotun rakenteellisen työttömyyden rajoilla eli ei luontaisesti enää laske.

Myös vaikeasti hahmottuva ja käsitteenä hankala kestävyysvaje on Sipilän mukaan saatu kuriin, tosin siinä katseet on käännetty sote-uudistuksen menestykselliseen toteutumiseen.

Joka tapauksessa, Sipilän mukaan talouden menetetty vuosikymmen on nyt takana; siitä todisteena on lisäksi se, että Suomenkin kansantalous on viimein saavuttanut finanssikriisiä edeltäneen vuoden 2008 huipputason.

Tulevaan kasvuun panostetaan viimeisessä budjetissa 100 miljoonaa euroa, vaikkakin panostukset tutkimus- ja kehitysrahoitukseen ovat kokonaisuudessaan olleet hallituskauden aikana hankala rasti.

Verotus kevenee hieman, kun kunnallisveron perusvähennystä korotetaan.

– Keskiössä ovat pieni- ja keskituloiselle, erityisryhmänä eläkeläiset. Heille tulossa 130 miljoonan euron paketti, Sipilä kertoi.

Kuivuuden kurittaman maatalouden ongelmia yritetään helpottaa useampaa reittiä. Sipilän mukaan maatalouden kriisipaketti on noin 90 miljoonan kokonaisuus ja Itämeren suojeluun ohjataan ensi vuonna 15 miljoonaa.

Lisäksi muun muassa Lex Lindströmiä jatketaan, eli iäkkäät pitkäaikaistyöttömät voivat hakea tukea ennen eläkkeelle pääsemistään. Raja on sama kuin aiemmin eli viiden vuoden työttömyys ja 60 vuoden ikä.