Östman: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuutta on rajoitettava

5.10.2018 klo 12:08 Politiikka Merja Eräpolku

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää osana vaihtoehtobudjettiaan, että eduskunta rajoittaisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuutta ensi vuoden budjetissa. KD haluaisi käyttää säästyneet varat muun muassa uuden 1000 euron vauvarahan rahoittamiseen perheille, jotka saavat lapsen sekä kaikkein pienempien eläkkeiden varassa elävien eläkeläisten aseman parantamiseen.

Asiaa koskevan toimenpidealoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Peter Östman toteaa, että ammattiliittojen verovähennysoikeuden puolittaminen toisi valtiolle ensi vuonna 102,5 miljoonaa euroa. Työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen arvioidaan puolestaan tuovan valtion kassaan ainakin 25 miljoonaa euroa.

– Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on vaikeasti ymmärrettävä jäänne menneiltä ajoilta. Muidenkaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta, sanoo Östman.

– Esimerkiksi kirkkojen jäsenet eivät tällaista verovähennystä saa, vaikka jäsenmaksu on usein samaa luokkaa kuin palkansaajajärjestöillä. Lisäksi eräillä ammattiliitoilla on omistuksia, joilla ne toimivat vapailla markkinoilla yritysmäisesti. Tällöin niiden jäsenten jäsenmaksujen verovähennys voidaan jopa katsoa eräänlaiseksi epäsuoraksi yritystueksi, korostaa Östman.

Ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden purkaminen kokonaan tuottaisi noin 205 miljoonaa euron lisätulot valtiolle.

– Näin suurta muutosta ei ole syytä tehdä kerralla, vaan asteittain ensin puolittamalla verovähennysoikeus. Jotta työmarkkinajärjestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti, on työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta myös luovuttava, toteaa Östman.

Aloite sisältyy KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.

Ylös