”Vanhemmuuden, opiskelun ja työnteon yhdistämiseen on löydettävä pikaisesti ratkaisuja”

23.10.2018 klo 15:12 Politiikka Samuli Rissanen

Työelämä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaassa muutostilassa. Tämä näkyy niin työtehtävissä, tavassa tehdä työtä kuin työn merkityksessäkin.

Kristillisdemokraatit vaativat hallitukselta konkreettisempaa lähestymistapaa tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamiseen. Esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvien kysymysten vaikutukset työntekoon ja työelämään kaipaavat käytännön pohdintaa.

Hallituksen tulevaisuusselonteossa esitetään viisi keskeistä työn tulevaisuuden visiota sekä niihin liittyvää ratkaisua. Joukossa on selkeitä kehitystarpeita liittyen sosiaaliturvan uudistamiseen ja digitalisaatioon.

Kristillisdemokraatit on pitänyt vahvasti esillä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistarvetta ja kehittänyt oman Kannustavan perusturva-mallin. Järjestelmän tulee paremmin lisätä työnteon kannattavuutta, tarjoten samalla turvaa elämän yllättävissä muutoksissa.

Tarvitsemme joustavampia ja nykyaikaan sopivia työmarkkinoita. Lainsäädännölliset uudistukset eivät ole pysyneet muuttuvan työelämän vauhdissa mukana

– Verolainsäädäntö ja vastaavasti suomalainen työlainsäädäntö tarvitsevat myös kokonaisvaltaista kehittämistä ja uudistamista. Tarvitsemme joustavampia ja nykyaikaan sopivia työmarkkinoita. Lainsäädännölliset uudistukset eivät ole pysyneet muuttuvan työelämän vauhdissa mukana, kristillisdemokraattien kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan jäsen Sari Tanus muistuttaa.

Hän pitää tärkeänä, että Suomi on aktiivisena toimijana kehittämässä tekoälyn hyödyntämistä ja digitalisaatiota. Samanaikaisesti on kuitenkin tunnistettava ja ratkaistava tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvät eettiset ja vastuullisuuskysymykset, jotka olisi ollut tärkeä huomioida paremmin myös selonteossa.

– Digitalisaation terveysvaikutusten arviointi tarvitsee jatkossa myös enemmän huomiota, Tanus muistuttaa.

Koulutus luo pohjan Suomen menestymiselle. Osaavat työntekijät ovat korvaamattoman tärkeitä maamme kilpailukyvylle.  Työelämän muutos haastaa vahvasti myös koulutusjärjestelmän, jonka on pystyttävä vastaamaan työelämän tarpeisiin.

– Matalan kynnyksen modulaarista täydennys- ja muuntokoulutusta, jatkuvaa oppimisen koulutusta on kehitettävä niin, että se suunnataan nykyistä huomattavasti systemaattisemmin koko väestöön tueksi työn muutoksissa.

– Perusvalmiuksien osaamista ja ns.metataitoja kuten yhteistyö-, ajattelu-, elämänhallintataitoja on vahvistettava, mutta ennakointiakin tarvitaan. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa on suuri pula ”koodareista”, koska kouluttautuneiden määrä ei lainkaan vastaa kysyntää, Tanus arvioi.

Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen edellyttää riittävää taloudellista panostamista.

– Tällä hallituskaudella tehdyt leikkaukset ovat ikävä kyllä olleet askelia väärään suuntaan, Tanus sanoo.

Tanus muistutti, että työntekemisen luonteessa tapahtuvat muutokset, kuten työsuhteiden moninaistuminen sekä aikaan ja paikkaan sitoutumattoman työnteon lisääntyminen, tuovat uusia mahdollisuuksia niin yhteisöjen kuin yksilön näkökulmasta. Samalla se tuo haasteita ihmisten jaksamisen kannalta ja edellyttää työntekijöiltä muun muassa hyvää itsejohtamistaitoa.

– Työkulttuurin muutos vaatii panostuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä. Työllä on paljon muitakin arvoja ja sisältöjä kuin pelkkästään toimeentulo.

KD eduskuntaryhmä on useaan otteeseen tuonut esille huolen syntyvyyden laskusta. Opiskelu- ja työelämä, toimeentulo ja työllistyminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat perheen perustamiseen. Perheiden taloudellinen tilanne sekä opiskelun, työn ja perheen yhteensovittaminen ovat monille haasteita.

– Työelämän kehittämisessä on pikaisesti löydettävä ratkaisuja, jotka helpottavat ja tukevat vanhemmuuden, opiskelun ja työnteon yhdistämistä. Tämä on koko yhteiskunnan etu.

Vahvassa muutosilmapiirissä ei pitäisi Tanuksen mukaan sokeasti hylätä kaikkia vanhoja käytäntöjä ja rakenteita. Muutoksen ei tule olla itsetarkoitus, vaan mahdollisuus tehdä asioita paremmin. Vaikka esimerkiksi digitalisaatio ja etätyö lisääntyvät, on muistettava aidon kohtaamisen ja työyhteisön tuen merkitys hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa.

– Hyvistä visioista ja arvioista huolimatta emme voi olla varmoja kehityksen kulusta. Onnistuneessa, hallitussa muutoksessa ja uudistuksessa keskeisellä paikalla onkin myös riittävä, arvokkaan säilyttämisen taito.

Ylös