Kansanedustaja Sari Tanus pelkää, että kudoslain viivästymisen vuoksi menetetään ihmishenkiä

25.10.2018 klo 14:05 Politiikka Samuli Rissanen

Pohjoismaiset munuaisjärjestöt ovat parhaillaan koolla Helsingissä. Suomessa on vähiten munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta.

Kansanedustaja Sari Tanus teki kudossiirroista eduskunnan enemmistön allekirjoittaman lakialoitteen jo 2016. Kudoslain käsittely on kuitenkin viivästynyt, sillä sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kuormittavat sote-lait.

Kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus, joka toimii eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtajana, teki lakialoitteen kudoslain muutoksesta jo vuonna 2016.

Tanus pitää lakialoitetta sote-lakien parhaimmistona, koska se takaa potilaalle parhaimman hoidon ja vähentää kustannuksia.

Lain tavoitteena on, että munuaisen voisi luovuttaa myös muu kuin aivan lähiomainen. Vaikka lakialoite sai positiivisen vastaanoton ministeriötä myöten, on aloite valitettavasti jäänyt sote-lakien valmistelun jalkoihin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Tanus on erittäin huolissaan tilanteesta ja pelkää, että ihmishenkiä menetetään viivästyksen vuoksi. Tanus vetoaakin ministeri Saarikkoon, jotta laki saataisiin voimaan, niin pian kuin mahdollista.

– Tälläkin hetkellä uutta munuaista Suomessa odottaa noin 450 ihmistä,

– Tälläkin hetkellä uutta munuaista Suomessa odottaa noin 450 ihmistä, Tanus kertoo.

Pohjoismaiset munuaisjärjestöt ovat parhaillaan koolla Helsingissä. Yhteistyö munuaisjärjestöjen kesken on aktiivista ja toimivaa. Pohjoismaissa terveydenhuollon rahoituspohja on suurin piirtein samalla tasolla, minkä vuoksi vertailu ja kehitystyö maiden kesken on mielekästä.

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehtiin vuonna 2016 lähes yhtä monta munuaisensiirtoa asukasmäärää kohti eli noin 45 munuaisensiirto miljoonaa asukasta kohti.

Suomessa tämä tarkoittaa 262 munuaisensiirtoa.

Suomessa elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrä on Pohjoismaiden pienin, vuonna 2018 vain 8 prosenttia oli elävältä luovuttajalta. Vastaava osuus oli Norjassa 20 %, Ruotsissa 32 %, Tanskassa 41 % ja Islannissa 100 %

Valtaosa elimistä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

– Elävältä saatu siirre toimii suuremmalla todennäköisyydellä pidempään, mutta näitä siirtoja Suomessa tehdään vain noin 20 vuodessa, Tanus muistuttaa.

Munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysihoidolla. Kaikissa Pohjoismaissa noin kolmannes tekee hoidon itse kotona. Muissa Pohjoismaissa on kuitenkin tavallisempaa, että ensimmäinen hoitomuoto loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan on munuaisensiirto.

Suomessa suoraan munuaisensiirron saa vain 1 prosentti, kun muissa Pohjoismaissa 6–11 prosenttia saa uuden munuaisen ilman edeltävää dialyysivaihetta.

 

Ylös