Suomen senioriliikkeen hallitukseen valittu Sari Tanus: ”Vaalipuheissa eläkeläiset muistetaan, mutta unohdetaan päätöksenteossa”

6.11.2018 klo 17:12 Uutiset Samuli Rissanen

Sari Tanus tuki viime vuonna voimakkaasti Senioriliikkeen ajamaa kansalaisaloitetta taitetun indeksin poistamisesta. Kansalaisaloite ei kuitenkaan edennyt eduskunnassa ja Tanus jäi lopulta ainoaksi kansanedustajaksi, joka kannatti aloitetta.

Tamperelainen kansanedustaja Sari Tanus on valittu uutena jäsenenä Suomen senioriliikkeen hallitukseen. Päällimmäisenä toiveena Tanuksella on saada parannusta ikäihmisten arvostukseen, mutta hän tavoittelee käytännön toimenpiteitä, joiden avulla vanhusväestön hyvinvointia voidaan parantaa.

Tanus tuki viime vuonna voimakkaasti Senioriliikkeen ajamaa kansalaisaloitetta taitetun indeksin poistamisesta. Kansalaisaloite ei kuitenkaan edennyt eduskunnassa ja Tanus jäi lopulta ainoaksi kansanedustajaksi, joka kannatti aloitetta. Tanus esitti eduskunnan käsittelyssä myös kompromissiesitystä, puoliväli-indeksin käyttöön otosta.

Tämäkin esitys jäi kuitenkin salissa ilman kannatusta. Tanus olikin pettynyt, ettei poliittista tahtotilaa aloitteelle löytynyt.

– Vaalipuheissa eläkeläisiä kyllä muistetaan, mutta päätöksenteon hetkellä lupaukset unohdetaan

– Vaalipuheissa eläkeläisiä kyllä muistetaan, mutta päätöksenteon hetkellä lupaukset unohdetaan, hän kritisoi.

Lähes kolmasosa eläkkeensaajista eli  430 000 ihmistä on tipahtanut alle virallisen köyhyysrajan Suomessa. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastoista.

Eläkeläisköyhälistön määrä lisääntyy edelleen, sillä lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia mm. kansaneläkkeitä leikataan toista vuotta peräkkäin: tämän vuoden alussa 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 0,85 prosenttia.

Tanuksen mukaan ikäihmiset köyhtyvät vanhetessaan. Eläkkeelle siirryttäessä työeläkkeen korvausaste asetettiin alun perin 60 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta, mutta taitetun indeksin vuoksi eläketaso laskee parissa vuosikymmenessä 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta.

Asian korjaamiseksi, Suomen senioriliike aloitti juuri nimenkeruun uuteen kansalaisaloitteeseen, jossa esitetään kokeilua nimenomaan puoliväli-indeksin käyttöönotosta. Kansalaisaloite esittää vuosina 1977-95 käytössä olleen puoliväli-indeksin palauttamista.

Koska uudistuksen pitkäaikavälin kustannusvaikutuksia on vaikea ennustaa, ehdotetaan uudistus kymmeneksi vuodeksi, jolloin sen merkitys eläkerahastojen karttumiseen nähdään.

Tanuksen mukaan, indeksimuutos helpottaisi monen eläkeläisen asemaa. Eläkeläisten ostovoiman kasvulla olisi myös merkittäviä vaikutuksia myös palvelualojen työllisyyteen.

Eläkerahastot ylittivät juuri 200 miljardin rajapyykin, eli ovat kooltaan noin kaksinkertaiset Suomen valtion velkaan nähden. Rahastot ovat kasvaneet keskimäärin 8 miljardin vuosivauhdilla. Eläkeläiset ihmettelevätkin laskelmia, joissa rahastojen riittävyys kyseenalaistetaan. Senioriliikkeen laskelmat perustuvat toteutuneisiin lukuihin, eivät tulevaisuuden ennustamiseen.

Eläkekysymysten lisäksi Tanus haluaa nostaa esille seniorikansalaisten yleisen arvostuksen.

– Esimerkiksi tehdyt eläkepäätökset ja resurssiongelmat hoivapalveluissa, kertovat asenteista vanhusväestöä kohtaan.

Yhdeksi tavoitteeksi Tanus haluaa nostaa myös vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisen, josta erikoislääkäri Tiina Tuomela teki keväällä kansalaisaloitteen.

Suomen Senioriliike ry on vuonna 2008 perustettu puolueisiin sitoutumaton, valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii toimimaan ikäihmisten puolestapuhujana.