– Seuraavalla hallituskaudella tulee kehittää palvelurakenteita ja suunnittelua, jotta voidaan edistää pitkäaikaistyöttömien ja osatyökyvyttömien avun ja tuen tarpeen tunnistamista sekä palveluiden saantia, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii.

KD:n Etelä-Savon piirin syyskokouksessa 17. marraskuuta puhuneen Sari Essayah’n mielestä STM:n julkaisemasta ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” -raportista ilmenee hyvin se, että palvelujärjestelmää kehittämällä voidaan parantaa useiden ihmisten työkykyä ja sitä kautta myös työllisyyttä.

Suomalaisista noin 600 000 henkilöä kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Tästä joukosta työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000 ja työssä noin 300 000. Osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien määrää ei tarkkaan ottaen tiedetä ja vain osa heistä on tunnistettu palvelujärjestelmässä.

Koska viranomaiset eivät pysty kunnolla tunnistamaan keitä ovat iso joukko pitkäaikaistyötöntä tai osatyökyvyistä, toteutuvat palvelut sattumanvaraisina tai toteutuvat vain osittaisina tai jäävät kokonaan toteutumatta. Työmarkkinat eivät myöskään riittävästi tue erilaisten osatyökykyisten työelämäosallisuutta.

– Ongelmana ei ole niinkään palveluiden puute tai vähäisyys, vaan niiden heikko kohdennus ja jakautuminen eri ”luukuille”. Tästä on jo pidempään ollut puhetta, mutta tilanne ei ole merkittävästi parantunut, Essayah muistutti.

Pitkäaikaistyöttömistä työkyvyttömiä on arviolta noin kolmannes. Heidän oikea toimeentulo tulisi olla työkyvyttömyyseläke. Raportissa ehdotetaan Suomeen perustettavaksi kokonaisvaltainen työkykyohjelma, jonka tarkoituksena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän tarvitsemiensa palveluiden ja etuuksien varmistaminen.

Pitkäaikaistyöttömistä työkyvyttömiä on arviolta noin kolmannes. Heidän oikea toimeentulo tulisi olla työkyvyttömyyseläke.

– Tämän suuntainen tavoite ja toimintamalli on erittäin kannatettava.

Työttömät käyttävät huomattavasti vähemmän esimerkiksi terveyspalveluja kuin töissä käyvät, vaikka he ovat sairaampia kuin työllistyneet.

– Tämä on tärkeä huomioida SOTE-palveluiden kehityksessä, jotta ei vain vahvisteta jo ennestään hyvien työterveyshuoltopalveluiden piirissä olevien terveydenhuoltoa. Painopiste on oltava nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien tilanteen huomioimisessa, Essayah painotti.

Kaavoituksessa huomioitava luontoarvot

KD:n Etelä-Savon piirin syyskokouksen mielestä Mikkelin alueen kaavoituksessa tulee jatkossakin huomioida taloudellisten etujen lisäksi myös luontoarvot.

– Saimaan rantaa ei enää valmisteta, joten kaikkia jäljellä olevia ranta-alueita ei voida lyhytnäköisesti kaavoittaa asumiseen tai teollisuuden käyttöön. Tästä surullinen esimerkki Mikkelissä on tuore suunnitelma Kaihun alueen rakentamisesta. Mikkelissä kaavoituksen tulisi asema- ja yleiskaavojen uudistamisen yhteydessä paneutua erityisesti virkistysalueisiin ja niiden saavutettavuuteen, kannanotossa todetaan.

Piirikokous ehdottaa kannanotossaan myös, että eduskunta varaisi ensi vuoden talousarvioon puolueen vaihtoehtobudjetin mukaisesti 1 100 000 euroa valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi valtion talousarvioon tarvitaan myös pysyvä määräraha.

Koskela jatkaa puheenjohtajana

KD:n Etelä-Savon piirin puheenjohtajana jatkaa Jouni Koskela Savonlinnasta ja varapuheenjohtajana Liisa Ahonen Mikkelistä. Piirihallituksen muut jäsenet ovat Helena Liukko Enonkoskelta, Esa Ruhanen Hirvensalmelta, Paavo Ahonen Juvalta, Pirkko Kuikka ja Tuomo Malinen Mikkelistä, Sirpa Kattainen Mäntyharjusta, Antti Kivimäki ja Pirkko Peltoniemi Pieksämäeltä, Olavi Kietäväinen Puumalasta sekä Esko Repo ja Tapani Hannonen Savonlinnasta.