Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalien vahvistamaton äänestysprosentti on 14,3. Nuorten osallistuminen vaaleihin oli selvästi vähäisempää.
– Äänestysaktiivisuus on ollut pitkään tätä luokkaa, kymmenen ja kahdenkymmenen prosentin välillä. Uusia luottamushenkilöitä on nyt lähes puolet, eli kiinnostusta kirkon päätöksentekoa kohtaan kuitenkin on, vaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira sanoo.

Hiippakunnista korkein äänestysprosentti on Lapuan hiippakunnassa (19,1 %) ja matalin Helsingin hiippakunnassa (10,9 %). Nuorten äänestysprosentti jäi alle kymmenen koko maassa. Korkein äänestysprosentti nuorilla oli Lapuan ja Oulun hiippakunnissa.

Kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin valituista luottamushenkilöistä lähes puolet on uusia.

Valtuutettujen keski-ikä on 55 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisvaaleista, luku on nyt 5,7 prosenttia. Neuvostoihin alle 30-vuotiaita pääsi hieman enemmän. Naisia luottamustehtäviin valituissa on hieman miehiä enemmän, noin 55 prosenttia.

Vähäinen aktiivisuus on huolestuttava signaali.

– Äänestäminen seurakuntavaaleissa on keskeinen tapa vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja tulevaisuuteen. Vähäinen aktiivisuus on omalla tavallaan huolestuttava signaali. Toisaalta nykyään osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja on monenlaisia, ja ne voivat toteutua muutenkin kuin äänestämällä vaaleissa. Seurakuntien on syytä edistää kaikenlaisia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia jäsenilleen, jotka toivovat kirkolta konkreettisia tekoja, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen pohtii.

Vaaleissa valittiin noin 8300 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Ehdokkaita oli yhteensä noin 16 700.