Ensi vuoden loppupuoliskolla koittava EU-puheenjohtajuuskausi ajaa nyt Suomea kirkastamaan ilmastopolitiikkaansa. Sipilän mukaan puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kirjoitetaan parhaillaan.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi keskeisistä teemoista. Kesärantaan eilen kokoontuneet puoluejohtajat ovat sitoutuneita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 1,5 asteeseen, mutta keinoista ei yksimielisyyttä

Kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta istuivat tiistaina saman pöydän ääreen Kesärantaan keskustelemaan Suomen ilmastopolitiikasta. Pääministeri Juha Sipilän paikalle kutsumat puolueet päättivät perustaa yhteisen työryhmän valmistelemaan toimia ilmastonmuutoksen torjumisen eteen.

Työryhmän vetäjä on ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Ilmastopolitiikkaa luotaavassa työryhmässä on mukana yksi jäsen kustakin puolueesta. Puoluejohtajat kokoontuvat kuukauden päästä uudestaan toteamaan, löytyykö yhteisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi aiempaa enemmän ja nopeammin.

– Useissa puheenvuoroissa mainittiin ilmastonmuutoksen hillitseminen 1,5 asteeseen ja siihen sitoutuminen, Sipilä kertoi toimittajille eduskunnassa.

Suomea ajaa kirkastamaan ilmastopolitiikkaansa ensi vuonna koittava EU-puheenjohtajuuskausi, jonka ohjelmaa parhaillaan kirjoitetaan.

Hallitus ei Sipilän mukaan ehdi enää tällä vaalikaudella antaa eduskunnalle esityksiä uusista ilmastotoimista.

– Siksi on tärkeä, että olemme liikkeellä nyt, jotta saisimme pian eduskuntavaalien jälkeen koittavalle EU-puheenjohtajuuskaudelle yhteisiä linjauksia ja tavoitteita aikaiseksi, Sipilä sanoo.

Sipilä näkee Suomen kannalta suuren mahdollisuuden uusissa teknologioissa, kuten hiilidioksidin kaappaamisessa, varastoimisessa ja jatkojalostamisessa.

Hiilen varastointiin on teknologiaa jo tällä hetkellä, mutta Sipilä arvioi, että kahden vuoden päästä teknologian käytössä on otettu jo aimoharppauksia.

Kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan konkreettinen toteuttaminen jää seuraavalle hallitukselle, joka muodostetaan huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

Tällä hetkellä kannatusmittauksia johtavan oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut puolueen olevan sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen ja siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah’n mukaan puolue suhtautuu ennakkoluulottomasti kaikkiin kestävän kehityksen mukaisiin energiantuotantoratkaisuihin.

Kristillisdemokraatit on esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan panostuksia ilmastonmuutoksen tutkimuksen ja sitä hillitsevän teknologian kehittämiseen.

– Tulemme esittämään mahdollisissa hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä, Essayah kertoi tavoitteista lokakuussa.

Kristillisdemokraatit kannattavat esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopumista.

– Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa, Essayah arvioi.