Kööpenhaminassa syntyy lapsia – Suomen ja Tanskan erottaa nuorisotyöttömyyden määrä

26.11.2018 klo 17:31 Kolumnit Asmo Maanselkä

Suomi on pohjoismainen peränpitäjä syntyvyydessä. Suomessa syntyi vuonna 2017 vain 50 321 lasta, hedelmällisyysluku painui historian alhaisimmalle tasolle 1,49 lapseen. Ministeri Terhon mukaan kehityskulku on yleinen länsimaissa ja palautuu siihen että perhearvot ovat rapautuneet. Jussi Halla-ahon mukaan syntyvyyden lasku liittyy ”yleiseen hedonistiseen kulttuuriin”. Ministeri Saarikon mukaan ihmisten toiveet sopivasta lapsiluvusta ovat muuttuneet.

Ovatko suomalaiset ovat hedonisteja, joilla perhearvot ovat rapautuneet, etteivät enää edes toivo lapsia? Kehityskulku ei todellakaan ole vääjäämätön. Mikäli ministereiden puheet pitävät paikkaansa, perinteisempien perhearvojen maissa, Espanja (1,34) Portugali (1,34), Malta (1,37) ja Puola (1,39) voisi kuvitella syntyvyyden olevan parempaa. Euroopan kovin hedelmällisyysluku löytyy Ranskasta (1,92) ja perässä euroviisumaa Ruotsista (1,85).

Tanska on saanut yllättäin syntyvyytensä nousuun. Viime vuonna 5,7 miljoonan asukkaan Tanskassa syntyi 61614 lasta. Vuonna 2013 syntyi vain 55873 lasta. Mistä erot välillä johtuvat?

Kööpenhaminan hedelmällisyysluku on 1.63 lasta, Helsingissä 1,19 lasta.

Johtuuko se kaupungistumisesta? Vuonna 2017 Helsingissä (631 695 asukasta) syntyi 6566 lasta. Vuonna 2016 Kööpenhaminassa (602 481 asukasta) syntyi 10091 lasta. Kööpenhaminan hedelmällisyysluku on 1.63 lasta, Helsingissä 1,19 lasta. Kööpenhamina tuskailee mihin kaikki lapset mahtuvat. Uusia lastentarhoja avataan vauhdilla ja palveluita rakennetaan massiivisesti. Kaupungeissa on merkittäviä eroja jo pohjoismaiden sisällä.

Johtuuko se maahanmuuttajaperheistä? Suomessa somalin- (3,5), arabian- (3,15) ja kurdinkielisten (2,79) kokonaishedelmällisyysluku on selvästi yli kaksinkertainen verrattuna koko väestöön verrattuna.

Tanskan poliittinen ympäristö on muuttunut kymmenessä vuodessa. Nykyistä Tanskaa voi pitää erittäin nuivana maana maahanmuuttajille, jotka eivät saa samaa sosiaaliturvaa kuin kantatanskalaiset. Maahanmuuttajien etuja on heikennetty noin kymmenen vuoden ajan. Tanskassa taas nimenomaan tutkitusti etnisesti kantatanskalaiset (1,7) tekevät enemmän lapsia verrattuna takavuosiin, maahanmuuttajataustaisten syntyvyysluvut ovat laskussa.

Johtuuko se työsuhteiden epävarmuudesta? Tanska on edelleen siitä kiinnostava esimerkki, että Suomessa syntyvyyskeskustelu on keskittynyt työelämän epävarmuuteen varsinkin irtisanomislakien yhteydessä. Tanskassa työntekijä on helppoa palkata ja helppoa irtisanoa. Työaika joustaa erittäin paljon ylitöiden ja viikonlopputöiden osalta. Toiminnallinen joustavuus on erittäin suurta vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Työntekijöillä voi teettää joustavasti asioita. Palkat joustavat erittäin paljon kun yleissitovuutta ei ole. Suomessa työntekijällä on parempi irtisanomisturva eikä lapsia silti synny enempää.

Johtuuko se köyhyydestä? Suomessa on vähiten köyhyysrajalla olevia ihmisiä EU:sta tuoreimman Eurofoundin In-work poverty -raportin mukaan. Tanskallakaan ei ole kehno sijoitus, mutta  Tanskassa köyhien määrä on tuplaantunut vuodesta 2002 vuoteen 2017. Erityisesti sosiaaliturvan kiristykset ovat lisänneet köyhyysriskiä. Pienen syntyvyyden maissa Kyproksen ja Kreikan väestöstä köyhyysriski oli suurinta.

Johtuuko nuorten miesten tilanteesta? Valtiosihteeri Hetemäen tuore selvitys pitää merkittävimpänä syynä syntyvyyden laskuun nuorten miesten työllisyysasteen ja koulutusasteen laskua. Naisten koulutustaso on kasvanut ja miesten laskenut. Parhaassa työiässä olevien miesten työllistymisessä Suomi on OECD-maiden neljänneksi huonoin. Perheen perustamista nuorten miesten keskuudessa näyttäisi lykkäävän työttömyys. Hetemäen arviot tyrmättiin väestöliiton ja muidenkin taholta epätieteellisinä esityksinä. Ei näin laajasta ja monimutkaisesta kysymyksestä kovin tieteellistä esitystä edes voida tehdä.

Nuorisotyöttömyys on Tanskassa 9,5 prosenttia. Suomessa nuorten työttömyysaste oli 17,5 prosenttia.

Mikä sitten erottaa Suomea ja Tanskaa? No, Tanska ja Suomi eroavat nuorisotyöllisyydessä. Nuorisotyöttömyys on Tanskassa 9,5 prosenttia. Suomessa nuorten työttömyysaste oli 17,5 prosenttia. Kaikista huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt ovat maassamme useimmiten miehiä. Kun toimeentulotukea vertaillaan maiden välillä, niin Suomi on poikkeus kansainvälisesti sillä, että täältä saa toimeentulotukea suoraan netistä. Se on erittäin passivoiva ja syrjäyttävä tukimuoto. Erityisesti yksin asuvat alle 35-vuotiaat nuoret ovat tuen suurkuluttajia.

Britannia, Alankomaat, Tanska, Norja ovat tehneet uudistaneet sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut ja tukien saamisen yhdelle luukulle. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa toimeentulotuki on vahvasti vastikkeellista. Sosiaaliturvauudistus pitäisi saada pikaisesti käyntiin, jotta nuorille miehille tarjottaisiin passivoivan tuen sijaan aktiivitoimia, joilla he pääsisivät työmarkkinoille. Väitän että kehno syntyvyys voi johtua osittain Suomen passivoivasta sosiaaliturvasta. Työ Vastikkeeton perustulo vain pahentaisi ongelmaa.

Tarvitsemme positiivista asenneilmapiiriä ja tulevaisuuden uskoa. Ennen kaikkea passivoivaa sosiaaliturvaa tulee kehittää kohti Tanskan aktivoivaa mallia. Suomeen tarvittaisiin samanlainen ”Do it for Finland!” kampanja. Pohjoismaat kulkevat eri suuntaan. Suomi on poikkeus.

Ylös