Perhebarometrista selviää: Perheiden asiat eivät saa jäädä talouden jalkoihin
28.11.2018 klo 08:33
Politiikka
KD Lehti
Joustavuuden lisäämisen jälkeen seuraavaksi tärkeimmiksi perhepoliittisiksi toimenpiteiksi kyselyssä arvostettiin tulonsiirrot ja tuki köyhille lapsiperheille. Paljon kannatusta saivat lapsiperheiden asumisen tukeminen ja erillinen 200 euron lapsilisä vähävaraisille lapsiperheille. Yhdeksi ongelmaksi koettiin osalle nuorista äideistä maksettava pelkkä peruspäiväraha ansiosidonnaisen päivärahan sijasta. Yleisimmiksi asumiskulujen helpotuskeinoksi nimettiin asumistuki ja sitä määrittävät erilaiset kriteerit, kuten tulorajat.
Tuoreesta perhebarometrista selviää, että suomalaiset suhtautuvat sangen kriittisesti harjoitettuun perhepolitiikkaan He kaipaavat lisää joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhetukiin ja -vapaisiin.
Perhevapaiden käytöstä perheiden pitäisi itse vapaasti ja joustavasti päättää ilman kiintiöitä. Polarisaatio hyvä- ja huono-osaisiin huolestuttaa ihmisiä, köyhille lapsiperheille haluttaisiin kohdentaa enemmän tulonsiirtoja.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen kommentoi tuoreeltaan Väestöliiton barometria, jossa ihmiset kertoivat odotuksiaan perhepolitiikalta.
– Kovin ovat näkemykset linjassa Kristillisdemokraattien linjan kanssa, Laukkanen iloitsee.
– Oli ilo lukea Väestöliiton barometrista siitä, mitä ihmiset kertoivat odottavansa perhepolitiikalta.
— juttu jatkuu kuvan alla —
”KD on perhepuolue myös vaalien välillä”, twiittasi kansanedustaja Antero Laukkanen luettuaan Väestöliiton tuoreen perhebarometrin. (Kuva Kristiina Kunnas)
Tulokset selviävät Väestöliiton tämän vuoden perhebarometrista, joka tarjoaa tuoretta tutkimustietoa siitä, millaista perhepolitiikka lapsiperheissä asuvat ja muut suomalaiset nykyisin erityisesti toivovat.
Perheille haluttiin kaiken kaikkiaan enemmän ja joustavampaa päätösvaltaa hoitovapaiden käyttöön. – tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta
Keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn vastasi 2 560 20 – 59-vuotiasta henkilöä. Kyselyn tuloksia on verrattu kolmeen aiemmin tehtyyn vastaavaan kyselyyn.
Kyselyjen päällimmäiseksi toiveeksi nousi joustavuuden ja vaihtoehtoisuuden lisääminen perhetuki- ja -palvelujärjestelmään. Tämä tarkoittaa muun muassa nykyistä joustavampaa työaikaa ja helpompaa osa-aikatyön yhdistämistä lastenhoitoon. Perhevapaita pitäisi kyselyyn vastanneiden mielestä voida pitää myös osa-aikaisena ja useammassa jaksossa. Toiveena oli, että vapaat jaksottuisivat perheiden tarpeiden mukaisesti pätkissä useille vuosille. Osa-aikatyöhön haluttiin yhdistää osa-aikainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa.
– Perheille haluttiin kaiken kaikkiaan enemmän ja joustavampaa päätösvaltaa hoitovapaiden käyttöön. Joustavuuden lisäämiseen toivottiin investoitavan yhteiskunnassa jopa enemmän kuin päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, toteaa perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.
Tulonsiirrot ja tuki köyhille lapsiperheille
Joustavuuden lisäämisen jälkeen seuraavaksi tärkeimmiksi perhepoliittisiksi toimenpiteiksi kyselyssä arvostettiin tulonsiirrot ja tuki köyhille lapsiperheille. Paljon kannatusta saivat lapsiperheiden asumisen tukeminen ja erillinen 200 euron lapsilisä vähävaraisille lapsiperheille. Yhdeksi ongelmaksi koettiin osalle nuorista äideistä maksettava pelkkä peruspäiväraha ansiosidonnaisen päivärahan sijasta. Yleisimmiksi asumiskulujen helpotuskeinoksi nimettiin asumistuki ja sitä määrittävät erilaiset kriteerit, kuten tulorajat.
– Avoimessa kysymyksessä tärkeimmästä korjaustarpeesta nousivat useimmin esille erilaiset lapsiperheköyhyyttä koskevat parannusehdotukset. Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa vähävaraisille suunnattavia sosiaalietuuksia ja äideille maksettavaa toimeentulotukea, Kontula sanoo.
Perheet haluavat päättää perhevapaiden käytöstä
Perhevapaajärjestelmän kehittämiseen suomalaisilla on kyselyn mukaan selkeä kanta. Perheet haluavat jatkossakin vapauden päättää siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempain- ja hoitovapaajaksot ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Seuraavaksi eniten kannatettiin isyysvapaan pidennystä nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen. Kaikkein vähiten puolestaan kannatettiin sitä, että hoitovapaa lyhennettäisiin lapsen kolmesta ikävuodesta kahteen ikävuoteen. Huomattavasti useammat kannattivat hoitovapaan pidentämistä kuin sen lyhentämistä.
Kontulan mukaan tässä kansalaisten näkemykset poikkeavat ratkaisevalla tavalla siitä mitä monet toimijat ovat viime aikoina ehdottaneet. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että perheiden tulee voida itse päättää vapaasti ja joustavasti perhevapaiden käytöstä. Siihen ei haluta mitään kiintiöitä. Kaikenlaista pakkoa pidetään pahana.
Mahdollisuus viettää lapsen kanssa riittävästi aikaa oli keskeinen perustelu sille, miksi lapsen kotihoito asetettiin usein päivähoidon edelle. Lähes kaikki kokivat perheen hyvin keskeiseksi osaksi elämäänsä, sitä vastoin vain joka neljännen elämäntavoitteista suurin osa liittyi työhön.
– Monilla vanhemmilla oli vaikutelma, että perheiden asiat ovat jäämässä talouden kehittämisen jalkoihin, Kontula huomauttaa.
Subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen tällä hallituskaudella toteutettu rajaus on aiheuttanut poliittista keskustelua. Ehkä yllättäen reilusti yli puolet vastaajista kannatti toteutettua päivähoito-oikeuden rajausta, myös lapsiperheissä asuvat. Vain viidennes vastaajista oli aiemman kaltaisen rajaamattoman subjektiivisen päivähoidon kannalla.
Subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen tällä hallituskaudella toteutettu rajaus on aiheuttanut poliittista keskustelua. Ehkä yllättäen reilusti yli puolet vastaajista kannatti toteutettua päivähoito-oikeuden rajausta, myös lapsiperheissä asuvat. Vain viidennes vastaajista oli aiemman kaltaisen rajaamattoman subjektiivisen päivähoidon kannalla.
Kritiikkiä harjoitettua perhepolitiikkaa kohtaan
Kyselyn vastaajat suhtautuivat perhepolitiikan käytännön tuloksiin kaikkiaan sangen kriittisesti. Tämä koskee yhtä paljon sekä nykyisen että sitä edeltävän hallituksen ratkaisuja. Noin kahden kolmasosan mielestä perheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin on voimistunut. Joka toisen mielestä perheiden tukeminen on ollut epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa. Perheille kaivattiin lisää tukipalveluita, joita ovat perheneuvolat, kotipalvelut ja hoitoapu kuten kodinhoitajien palvelut.
– Perhebarometriin saadut vastaukset kertovat viisaudesta ja välittämisestä. Kyselyyn vastaajat nostavat politiikan ja talouskeskustelujen rinnalle elämän inhimillisen puolen ja perheen ihmissuhteiden tärkeyden. Vastaukset viestivät, että lähisuhteita, lasten hoivaamista ja kasvattamista arvostetaan, kiittää toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
Hän mainitsee barometrin tuloksista lisäksi sen, että vastaajat haluavat lisätä vanhempien omaa päätösvaltaa hoitovapaiden jaossa ja vapaiden rytmittämisessä. Lapsiperheköyhyys on myös tunnistettu tärkeäksi kysymykseksi, johon on puututtava.
– Syntyvyysluvut osoittavat, että perheen perustaminen ei ole yhteiskunnassamme itsestäänselvä valinta. Jotta ne, jotka lasta toivovat, voisivat unelmansa toteuttaa, meidän on tehtävä Suomeen tilaa perheellistymiselle ja lapsille, Koivuranta tähdentää.