Peter Östman taistelee, jotta päättäjät ja suuri yleisö saisivat oikean ja tasapainoisen kuvan Israelista

28.11.2018 klo 17:48 Uutiset Samuli Rissanen

Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvila ei säästellyt sanojaan esitellessään ensimmäisen K.-A.Fagerholm-palkinnon saajaa, kansanedustaja Peter Östmania.

Palkinto myönnetään yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaiselle henkilölle, joka on toiminnassaan osoittanut erityistä Israel-ystävyyttä ja vaikuttanut myönteisesti Suomen ja Israelin välisiin suhteisiin.

Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvilan mukaan Östmanin toiminta kansanedustajana ja eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana on ollut vertaansa vailla.

Huvila kävi läpi kaksi vaalikautta eduskunnassa vaikuttaneen Östmanin tekemät kirjalliset ja suulliset kysymykset hallituksellle Israelin tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi.

Östman oli kunnianosoituksesta liikuttunut. Hän sanoi, että olisi mielellään jakanut palkinnon tuoman kunnian ja ilon muutama vuosi sitten kuolleen isänsä kanssa.

– Olisin halunnut kysyä isältä, olinko minä myös mahdollisesti mukana juhlilla tuolloin 1962, kun K.A. Fagerholm vieraili kylällämme. Siinä tapauksessa ehkä lastenvaunuissa, sillä olin vain 6 kuukauden ikäinen, Östman kertoi.

– Olen ylpeä voidessani jatkaa K.A. Fagerholmin Israel-työtä eteenpäin. Fagerholm on merkittävällä työllään myötävaikuttanut Suomen valtion myötämieliseen suhtautumiseen juutalaisen kansaan sekä Israelin valtioon niin Suomessa kuin maailmalla.

Östaman kertoo seuranneensa Israelin tilannetta lapsuudesta lähtien.

– Israel on selviytynyt eloonjäämistaistelustaan pitäen kiinni siitä vakaumuksesta, että demokratia toimii perustana hyvän yhteiskunnan luomiselle. Tämän yhdistelmän käytäntöön laittamisessa Israel on ollut mestari.

– Samalla kun Israel on käynyt taistelua omasta olemassaolostaan, se on kyennyt tekemään merkittäviä panostuksia turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä edistänyt yhteiskunnallista kehitystä talouden ja demokratian saralla toimien näin esimerkkinä koko maailmalle, Östman arvioi.

– Suomalaisessa keskustelussa saamme harvoin täyden ja tasapuolisen kuvan Israelista kansakuntana. Kuva Israelista muodostetaan usein pelkästään omista käsityksistä sekä Israel-Palestiina -konfliktin näkökulmasta käsin

70 vuotta itsenäistymisensä jälkeen Israel on edelleen maailman katseiden keskipisteessä. Vihamielisyys ja kritiikki Israelia kohtaan on lisääntynyt Euroopassa viime vuosikymmeninä. Östmanin mukaan niin on valitettavasti myös Pohjoismaissa.

– Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana pidän tärkeänä, että maidemme välisiä yhteyksiä edistetään.

Östmanin mukaan Israelin ystävien on tehtävä töitä kahdella rintamalla. Ensimmäiseksi on annettava oikeanlainen kuva Israelista.

– Suomalaisessa keskustelussa saamme harvoin täyden ja tasapuolisen kuvan Israelista kansakuntana. Kuva Israelista muodostetaan usein pelkästään omista käsityksistä sekä Israel-Palestiina -konfliktin näkökulmasta käsin.

– Meillä on ollut pitkä yksipuolisuuden ajanjakso, jossa esitetty näkökulma on ollut lähes poikkeuksetta palestiinalainen. Emme ole esimerkiksi nähneet Israelin haavoittuvuutta, emmekä Israelia kohtaan kohdistuvaa uhkaa suuremmassa kuvassa. On siis meidän tehtävämme välittää oikeanlainen ja kattava kuva siitä, minkälainen maa Israel on ja mitä se edustaa.

Östmanin mukaan Israel esitetään usein Israel-Palestiina-konfliktin vahvana osapuolena, kun samanaikaisesti sen lähialueella on kymmenittäin arabimaita, joilla on selkeä geopoliittinen päämäärä.

– Israelia ympäröi suuri joukko valtioita, joissa asuu lähes puoli miljardia asukasta. Valtioita, jotka ovat enemmän tai vähemmän autoritaarisia diktatuureja ja jotka yhdessä terroristijärjestöjen kanssa on yhteinen intressi hävittää Israel.

”Antisemitismi on voimistunut jälleen länsimaissa”

Östman muistuttaa, että antisemitismi ilmenee usein yksipuolisena ja todisteisiin perustumattomina väitteinä juutalaisen kansan kotimaasta tai Israelin valtion politiikasta. Viime vuosinauseissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa on järjestetty juutalaisvastaisia mielenosoituksia.

Myös Suomen juutalaisyhteisö on joutunut viimeisien vuosien aikana panostamaan merkittävästi juutalaisten kohteiden, synagogien ja koulujen turvallisuuteen lisääntyneiden turvallisuusuhkien takia.

– Israel tarvitsee ystäviä, jotka tiukankin paikan tullen kulkevat yhtä matkaa Israelin kanssa. Toivon, että Suomi voisi olla tämänkaltainen ulkopolitiikan toimija. Tarve ja ajankohtaisuus ystävyystyölle on tänä päivänä vähintäänkin yhtä suuri kuin 70 vuotta sitten.

– Jos ei tunne menneisyyttä, ei myöskään ymmärrä nykyisyyttä, eikä kykene arvioimaan tulevaisuutta. Tämä vanha totuus on enemmän ajankohtainen kuin pitkään aikaan, Östman muistuttaa.