Peter Östmanin vaalitoive: KD:n eduskuntaryhmä saisi olla paljon nykyistä suurempi

1.12.2018 klo 11:51 Uutiset Samuli Rissanen

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kaikki nykyiset kansanedustajat ovat ehdolla myös tulevissa vaaleissa. Se, ketkä meistä viidestä saamme jatkaa tulevalla kaudella, jää kansalaisten päätettäväksi. Minulla on vain yksi toive. Se on se, että KD eduskuntaryhmä olisi ensi kaudella paljon nykyistä suurempi, Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien vuoden viimeisessä puoluevaltuuston kokouksessa oli aistittavissa kohoavaa vaalikuumetta.

Vaalivirityksiä kuultiin niin kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayalta kuin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanilta.

Essayah rakensi puoluevaltuuston silmien edessä Suomea, johon voisi jatkossakin luottaa. Se rakentuu kristilliselle arvoperustalle, vastuulliselle sekä välittävälle ja turvallisuutta luovalle politiikalle. Kristillisdemokraatit muistuttivat samalla olevansa tällä hetkellä todellista kokoaan pienempiä; monissa Euroopan maissa KD-puolueet ovat mahtipuolueen asemassa.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kaikki nykyiset kansanedustajat ovat ehdolla myös tulevissa vaaleissa

Essayah viritteli vaalivoittoa, jonka Östman puki konkreettisesti sanoiksi: Eduskuntaryhmän pitäisi olla vaalien jälkeen paljon nykyistä suurempi.

– Huhtikuun puolessavälissä kansa päättää, ketkä ehdokkaat muodostavat ensi kaudella uuden eduskuntaryhmän ja sen miten paljon KD pystyy vaikuttamaan politiikkaan ensi kaudella.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kaikki nykyiset kansanedustajat ovat ehdolla myös tulevissa vaaleissa. Se, ketkä meistä viidestä saamme jatkaa tulevalla kaudella, jää kansalaisten päätettäväksi. Minulla on vain yksi toive. Se on se, että KD eduskuntaryhmä olisi ensi kaudella paljon nykyistä suurempi, Östman julisti.

Hän uskoi, että toiveen toteutuminen on mahdollista. Östmanin mukaan se on jopa todennäköistä, kun katsoo ehdokasasettelua ja puolueiden asetelmia tulevissa vaaleissa.

Puoluevaltuustolle poliittisen tilannekatsauksen pitänyt Östman kertoi puolueen vaalikauden viimeiseksi jääneestä vaihtoehtobudjetista, joka on hallituksen esitystä parempi ertyisesti lapsiperheille ja vanhuksille.

– Samalla halusimme panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, työllisyyteen, uusiutuvaan energiaan sekä turvallisuuden parantamiseen, Östman kertoi.

Kristillisdemokraatit hankkisivat valtiolle myös lisää tuloja ja suomalaisille kansanterveyttä korottamalla alkoholiveroa ja säätämällä lisättyn sokerin määrään perustuvan veron.

Östman piti vaihtoehtobudjetteja tärkeinä demokratian kannalta, johon kuuluu myös se, että eduskunnan pitää tehdä päätös, eli äänestää muutosesityksistä.

– Tästä huolimatta järjestelmää voi ja pitää uudistaa. Yksi hyvä järjestelmä voisi olla se, että vaihtoehtobudjeteista äänestettäisiin kokonaisuutena, eikä yksi aloite kerrallaan, kuten nyt tehdään.

Kristillisdemokraatit kannattavat tiedustelulakien kiireellistä käsittelyä

Tiedustelulait nytkähtivät ratkaisevasti eteenpäin, kun eduskunta aikaisemmin tänä syksynä hyväksyi perustuslain muutoksen kiireellisenä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on Peter Östmanin mukaan vaalikauden aikana useaan otteeseen pyrkinyt edistämään tiedustelulakien aikaansaamista.

– Kannatimme kiireellistä käsittelyä. Viranomaiset tarvitsevat riittävät työkalut pystyäkseen estämään kansallista turvallisuutta uhkaavaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja vieraiden valtojen vaikuttamisyrityksiä.

– Huolet kansalaisten yksityisyyden suojasta tulee huomioida ja niin on myös tehty. Lakiesityksessä on selkeästi rajattu ne olosuhteet ja edellytykset, joilla henkilö voi joutua tarkkailun kohteiksi.

Tiedustelulakeja tarvitaan Östmanin mukaan myös selventämään turvallisuusviranomaisten rooleja ja valvontaa. Tiedustelutoiminnan valvontaan luodaan poikkeuksellisen vahvat valvontaelimet. Tiedusteluvaltuutettu laajoin valtuuksin muun muassa oikeudella keskeyttää tutkinta sekä parlamentaarinen valvontavaliokunta. Näillä luodaan vahva perusta tiedustelulainsäädännön hyväksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa.

– On tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat edustettuina valvonnassa, Östman muistuttaa.