Kysely: Työelämän epävarmuus suurin syy alhaiseen syntyvyyteen

10.12.2018 klo 07:37 Uutiset Samuli Rissanen

Työelämän epävarmuus on suurimpia syitä alhaiseen syntyvyyteen Suomessa, paljastaa tuore valtakunnallinen kysely. Tulosten mukaan lapsia ei uskalleta hankkia työelämän yleisen turvattomuuden, kovien vaatimusten ja silpputöiden vuoksi.

Tärkein ratkaisu tilanteeseen olisi suomalaisten mielestä lisätä yrityksiin työaikajoustoja.

– Lisäksi lähes joka kolmas vastaajista uskoo, että lapsia ei hankita, koska työelämä vie liikaa aikaa ja energiaa, ja useampi kuin joka viides näkee pätkätöiden olevan este lapsentekoon.

– Useampi kuin neljä kymmenestä sen sijaan on sitä mieltä, että synnytysikäiset haluavat mieluummin keskittyä työhön, ystäviinsä ja matkusteluun kuin perhe-elämään, kyselyn teettäneen viestintätoimisto Aivelan toimitusjohtaja Aino Pajukangas kertoo.

Yli puolet vastaajista arvioi, että lapsia ei hankita epävarmojen työnäkymien vuoksi

Aivelan teettämään kyselyyn vastasi marraskuun lopussa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.

Kyselyssä tiedusteltiin suomalaisten näkemyksiä alhaisen syntyvyyden syistä. Yli puolet vastaajista arvioi, että lapsia ei hankita epävarmojen työnäkymien vuoksi.

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että kysely antaa voimakkaan viestin siitä, että suomalainen panostaa nykyään töihin, joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta.

– Normaalia 8–16 työtä ei enää välttämättä saa, vaan tarjolla voi olla ainoastaan osa-aikaisia töitä tai silpputöitä sieltä täältä. Niiden varaan on vaikeaa suunnitella edes seuraavaa kuukautta, puhumattakaan sitten lapsen hankintaa, hän arvioi.

– Toisaalta pysyvässä työssä olevien tilannetta varjostaa myös epävarmuus: koskaan ei tiedä, milloin kulman takana on yt-nevottelut, Gissler kiteyttää.

Kyselyssä kartoitettiin myös ratkaisukeinoja, joilla voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tulevaisuudessa. Yli kolmasosa vastaajista haluaisi ottaa käyttöön perustulon tai kansalaispalkan. Lähes kolmasosa kaipaisi Suomeen lisää työn perässä muuttavia.

– Tärkeimpiä keinoja vastaajien mielestä olisi, että yrityksiin luotaisiin lisää työaikajoustoja. Tätä mieltä on yli 40 prosenttia suomalaisista. Tulos ei yllätä, sillä työn vaatimusten ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavampaa kuin koskaan, Aivelan Pajukangas toteaa.

THL:n Gissler puolestaan muistuttaa, että monelle perheelle ainoa vaihtoehto ovat työaikajoustot, sillä Suomessa osa-aikatyötä on vielä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Keski-Euroopassa.

– Suomen palkkataso on sen verran alhainen ja hintataso taas niin korkea, että käytännön ratkaisu monille perheille on molempien vanhempien kokopäivätyö.

Eläkeikää koskevat muutokset eivät ole suosittu ratkaisuvaihtoehto kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Vain alle neljä prosenttia olisi halukkaita siirtämään eläkeikää myöhemmäksi. Viisitoista prosenttia kannustaisi eläkeikäisiä jatkamaan töissä pidempään.

Gisslerin mukaan työaikajoustot olisivat ratkaisu myös eläkeiän pidentämiseen. Hän muistuttaa, että huoltosuhteen heikentyessä yhteiskunnassa aletaan vääjäämättä jossain vaiheessa taas puhua eläkeiän nostamisesta.

Ainoastaan runsas kymmenesosa vastaajista uskoo vanhemmuuden kovien vaatimusten olevan alhaisen syntyvyyden taustalla. Alle kymmenesosa näkee globaalin ilmastonmuutoksen olevan valinta lapsettomuuteen.

Noin kolmasosa vastaajista arvioi, että lapsenteko ei innosta suomalaisia, koska lapsi on liian suuri taloudellinen panostus. Lähes neljäsosa pelkää lapsen estävän naisen urakehityksen, ja noin joka viides arvioi syntyvyyden laskevan, koska suomalaiset eivät löydä kumppania ajoissa tai parit ryhtyvät lapsentekoon liian myöhään.

Viestintätoimisto Aivelan tilaamaan kyselyyn vastasi 1 000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia.