Eräs nuori oli yrittänyt useaan kertaan hakea apua ahdistukseensa ja masennukseensa. Vasta, kun hän yritti itsemurhaa, avun kanavat aukesivat.

Näin ei voi olla. Keskusteluapua pitäisi olla valtakunnallisesti tarjolla helposti, nopeasti ja maksutta. Kelan (osittain) korvaamaan terapiaankaan ei pitäisi olla liian vaikea päästä.

Suomessa tehdään itsemurhia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Vuonna 2017 oman käden kautta kuoli 105 alle 25-vuotiasta. Kaikkiaan viime vuonna tehtiin 824 itsemurhaa, kertoo Tilastokeskus.

Luvut ovat hälyttäviä. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut reippaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhä harvempi joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle fyysisen syyn vuoksi. Mielenterveydestä ei voi sanoa samaa. Lähes puolet (49,7 %) suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Vuosittain jopa neljännes väestöstä kärsii jonkinlaisista mielenterveyden häiriöstä.

Usein päivitellään sitä, kuinka paljon suomalaiset käyttävät mielialalääkkeitä. En halua yhtyä lääkkeiden syöntimäärien kauhisteluun, sillä lääkkeet ovat yksi hoitokeino, lisäksi mielialalääkkeitä syödään myös muista kuin mielenterveydellisistä syistä. Lääkkeet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muuta apua kuten keskustelua tai terapiaa. Ja varmaan on myös tilanteita, joissa lääkkeitä ei tarvittaisi ensinkään, vaan tarvittaisiin toista ihmistä, joka välittää ja kuuntelee.

Ihmisellä, joka on ahdistunut, toivoton, masentunut tai uupunut, on nykyään aivan liian pitkä matka avun lähteille. Useimmissa kunnissa avun hakeminen edellyttää aikamoista määrätietoisuutta, reippautta ja toimeliaisuutta. Näitä ominaisuuksia ei avuntarvitsijalla ole. Ja jos saakin ponnisteltua itsensä esimerkiksi terveyskeskukseen, avunsaanti saattaa tyssätä siihen, kun ei onnistu vakuuttamaan terveydenhuollon henkilökuntaa avun tarpeesta – tai sitten apua on tarjolla vasta viikkojen päästä.

Mielenterveysongelmat alkavat usein nuorella iällä. Taustalla voi olla esimerkiksi perheen köyhyyttä, vanhempien päihderiippuvuutta tai vanhempien mielenterveydenongelmia, fyysistä sairautta, koulukiusaamista tai yksinäisyyttä. Usein ongelmat kasaantuvat.

Mielenterveyspalveluihin pitäisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän. Mielenterveysseuran mukaan mielenterveyspalveluihin ei ole satsattu Suomessa 2000-luvulla samassa määrin kuin muuhun terveydenhuoltoon.

Varhainen avun saaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme toteaa Ylen haastattelussa (17. joulukuuta 2018), että tehokkaat keinot itsemurhien ehkäisyssä ovat tiedossa. Keskeistä on, että itsemurha-altis saa varhaista keskusteluapua, hoitojärjestelmän laatua parannetaan ja hoitoon pääsyä helpotetaan. Lisäksi eri ammattikuntia pitää kouluttaa itsetuhoisuuden puheeksi ottoon. Myös mielenterveystaitoja pitää parantaa, jotta itsemurhaluvut saadaan putoamaan.

Yksi matalankynnyksen mielenterveyspalvelumuoto voisi olla vertaistukiryhmä. Jonkin verran vertaistukeen perustuvia ryhmiä onkin jo tarjolla (esim. Helsinki Mission tarjoamat tukiryhmät ja seurakuntien Krito- eli Kristus-keskeiset toipumisryhmät). Vertaistukiryhmiä saisi olla paljon nykyistä enemmän. Nuorille ja nuorille aikuisille omansa. Vertaistuki tarjoaa myös yhteisöllisyyttä ja samaistumista – et ole yksin ongelmasi kanssa. Toisinaan ryhmän tuki voi auttaa niin, ettei muita tukitoimia tarvitakaan.

Mielenterveysongelmat alkavat usein nuorella iällä. Taustalla voi olla esimerkiksi perheen köyhyyttä, vanhempien päihderiippuvuutta tai vanhempien mielenterveydenongelmia, fyysistä sairautta, koulukiusaamista tai yksinäisyyttä. Usein ongelmat kasaantuvat. Masentuneiden vanhempien lapset ovat alttiimpia sairastumaan itsekin masennukseen tai muuhun mielenterveyden häiriöön. Mielenterveyden ongelmia esiintyy myös ihan tavallisissa perheissä. Yhteiskunnan suorituspaineet ja monenlaiset odotukset voivat tuntua herkästä ihmisestä liian kovilta ja mielenterveys horjuu.

Ehkäisevillä toimilla voidaan edistää mielenterveyttä ja estää mielenterveyden horjuminen. Varhainen puuttuminen auttaa tässäkin. Lisäksi jokainen meistä voi omassa lähipiirissään edistää mielenterveyttä kysymällä: Mitä kuuluu? Nuo kaksi sana voivat käynnistää ketjureaktion, joka pelastaa hengen.

Kirjoittaja Sari Savela on KTM ja päätoimittaja. Espoolainen Savela on Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla.