Östman vaatii hallitusta suojaamaan kotimaista ruuantuotantoa

20.12.2018 klo 19:24 Politiikka Samuli Rissanen

– Ei ole oikein, että kotimaisen tuotannon pitää kilpailla samoilla ehdoilla sellaisen ulkomailta tuodun ruuan kanssa, jota kasvatettaessa on käytetty huomattavasti enemmän kasvinsuojeluaineita, antibiootteja, ja jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan paljon huonommin kuin meillä, Östman sanoi.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman nosti vuoden viimeisellä kyselytunnilla esiin kotimaisen ruuantuotannon ja maatalouden kannattavuuden.

Hänen mielestään ei ole oikein, että kotimaisen tuotannon pitää kilpailla samoilla ehdoilla sellaisen ulkomailta tuodun ruuan kanssa, jota kasvatettaessa on käytetty huomattavasti enemmän kasvinsuojeluaineita, antibiootteja, ja jossa eläinten hyvinvoinnista huolehditaan  huonommin.

Osa talousahdinkoon ajautuneista maatiloista on ryhtynyt paikkaamaa rahapulaansa pikavippien avulla.

– On jo selvää, ettei maatalouden kannattavuuteen ole odotettavissa parannuksia EU:n seuraavassa budjetissa. Maatalousyrittäjät haluaisivat nähdä paremman tulevaisuuden. He haluaisivat kuulla toivon sanoman juuri ennen joulua, Östman vetosi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään.

Hän kysyi millaisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi erityisesti lyhyellä aikajänteellä.

Östman muistutti karusta tilanteesta: Sikatiloista joka kymmenes lopettaa tänä vuonna. Osa talousahdinkoon ajautuneista maatiloista on ryhtynyt paikkaamaa rahapulaansa pikavippien avulla. Ja nyt on sukellettu tuotantomäärissä reilusti alle sen, mitä Suomessa syödään sianlihaa.

– Järkevintä olisi, jos ruuan tuottajahinta olisi korkeampi, Östman ehdotti.

– Östmanin kysymys ja toteamus, että on jouduttu turvautumaan jopa pikavippeihin, osoittaa, kuinka surkeassa, jopa epätoivoisessa, tilanteessa jotkut tilat, viljelijät, ruuantuottajat tässä maassa ovat, Leppä myönsi.

Ministerin mukaan näin voi jatkua. Keskeinen ratkaisu hänen mukaansa on, että markkinat toimivat nykyistä paremmalla tavalla, oikeudenmukaisemmalla tavalla.

– Siihen hallitus on tehnyt useampiakin erilaisia toimenpiteitä, jotka eivät vielä ole purreet kaikilta osin: alkuperämerkintäasiat, ostovelvoitteet, minkälaisten hankintojen kautta, minkälaisten kriteereiden kautta julkinen puoli hankkii elintarvikkeitaan, elintarvikemarkkinalaki, jota eilen saatiin täydentämään myöskin asianomainen direktiivi.

Myös Leppä vetosi ruuanhankkijoihin julkisella puolella:

– Käyttäkää niitä kriteereitä, jotta nämä oikeudenmukaiset markkinat toteutuvat. Älkää ostako, älkää hankkiko niitä tuotteita, mitkä eivät täytä niitä kriteereitä, mitä me itse asetamme omille ruuantuottajillemme.

– Ja kaupalle sanon edelleen: vahvimpana toimijana elintarvikeketjussa teillä on suurin vastuu.

Ylös