– Suomalainen maanviljely ja kotimainen ruokatuotanto ovat ajautuneet viime vuosina todelliseen kriisiin, ja hälyttävä piirre on se, että tilojen kannattavuuden keskiarvo on heikentynyt vuosi vuodelta, kansanedustaja Peter Östman sanoo.

Kotimaisen ruuan hinta ja menekki on Östmanin mukaan saatava kasvuun.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman muistuttaa, että  maataloustoiminnan kannattavuus heikkenee tällä hetkellä myös parhaimmilla maatiloilla. Tämä siitäkin huolimatta, että maatilojen määrä on laskenut koko ajan ja heikoimmat tilat lopettaneet tuotannon.

Luonnovarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Suomen maatiloista häviää kolmannes. Nyt tiloja on kaikkiaan noin 45 000, joten vuonna 2025 niitä on ennusteen mukaan enää noin 37 000.

– Useimmiten tilojen alasajohankkeiden taustalla on myös monia muita syitä, jotka syventävät kannattavuusongelmia ja kriisiyttävät tuottajaperheitä. Moni maatalousyrittäjä potee syvää uupumusta, masennusta ja ahdistusta, ja niistä seuraa usein myös parisuhde- ja alkoholiongelmia, Östman sanoo.

Hallituskauden alussa KD jätti tämän kauden ainoan välikysymyksen, joka koski maatalouden ahdinkoa ja kannattavuusongelmia. Välikysymykseen yhtyi koko oppositio.

Luke arvioi maatilan kannattavaksi ensinnäkin, jos se tuottaa riittävän koron tilan omalle pääomalle, ja toiseksi, jos yrittäjä saa saman tuntipalkan kuin maataloustyöntekijä.

Luke tekee kannattavuuslaskelmat vuosittain 800 tilan tilinpäätöstietojen perusteella, ja tällä hetkellä kannattavuuskriisi iskee rajuimmin lypsykarjatiloihin. Laskelmien mukaan 1 100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä.

Hallituskauden alussa KD jätti tämän kauden ainoan välikysymyksen, joka koski maatalouden ahdinkoa ja kannattavuusongelmia. Välikysymykseen yhtyi koko oppositio.

– Minusta tämä oli uusi käänne Suomen maatalouspolitiikassa, että Suomen eduskunnasta löytyy tällaista yhtenäisyyttä ja yhtenäisyyden henkeä, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Peter Östman arvioi.

Hän uskoo, että hallitus on tällä kaudella tehnyt sen, mitä on tehtävissä.

– Voin kyllä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä todistaa sen, että kyllä pyrkimys on ollut hyvä ja kova.

Östman painottaa, että kriisitunnelmista pitää löytää tie kohti parempaa tulevaisuutta. Puhdas ruoka ja innovatiivinen biotalous ovat tulevaisuuden valttikortteja.

Kotimaisen ruuan hinta ja menekki on saatava kasvamaan.

– Meidän pitää murtaa kauppaketjujen omien tuotemerkkien niin sanottuun private label ‑järjestelmään liittyvät huutokauppamenetelmät. Meidän pitää saada ne loppumaan, Östman sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalaiset haluavat syödä kotimaassa tuotettua ruokaa, koska se on paitsi terveellistä, myös paras ilmastoteko.

Östmania huolettaa tuotteiden harhaanjohtavat merkinnät.

– Kävin eräässä kaupassa, kotimaisessa ketjussa. Siellä oli juusto tuotemerkillä ”Maatilan Parhaat”. Kun käänsin sen pakkauksen, niin valmistusmaa oli Hollanti ja se oli pakattu Virossa. Kuinka moni suomalainen ymmärtää sen, kun siinä lukee isolla brändillä ”Maatilan Parhaat”, Östman ihmettelee.