Kansalaispalvelus olisi nykyistä asevelvollisuutta yhdenvertaisempi, koska kaikilla ikäluokassa olisi samat oikeudet ja velvollisuudet. Viime toukokuussa julkistetun selvityksen mukaan kansalaispalveluksen voisi suorittaa asepalveluksena tai uudenlaisena varautumispalveluksena, joka korvaisi siviilipalveluksen.

Viime toukokuussa julkaistun Kansalaispalvelus kokonaisturvallisuuden tueksi -selvityksen ovat laatineet Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli ja dosentti Tuomas Kuronen.

Kansalaispalvelusesityksestä keskusteltiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n asevelvollisuusseminaarissa syyskuussa. Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistui edustaja kaikista eduskuntaryhmistä. Kukaan heistä ei kyseenalaistanut yleistä asevelvollisuutta. Kuitenkin varsin yhtä mieltä oltiin siitä, että erilaisia kansalaispalvelun malleja ja kutsuntoja on kehitettävä.

Uudet turvallisuusuhat ja muuttunut turvallisuusympäristö on otettava paremmin huomioon.

– Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on rakennettu sotilaallisen puolustuskyvyn tarpeisiin. Kuitenkin kokonaisturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarve muutokselle on. Se tiedostetaan myös yli puoluerajojen, toteaa Kaisa-Maria Tölli.

Kansalaispalvelusvelvollisuuden voisi suorittaa kolmella tavalla: asepalveluksella, varautumispalveluksella tai maksamalla muita enemmän veroa.

Kansalaispalvelus olisi nykyjärjestelmää kattavampi ratkaisu uusiin uhkiin varautumisessa. Se tukisi nykyjärjestelmää paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja turvallisuusyhteistyötä, olisi yhdenvertaisempi ja osallistaisi koko ikäluokan.

Kansalaispalvelusvelvollisuuden voisi suorittaa kolmella tavalla: asepalveluksella, varautumispalveluksella tai maksamalla muita enemmän veroa. Mallissa totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista luovuttaisiin.

– Huoli siitä, että kansalaispalvelus rapauttaisi asevelvollisuuden, on aiheeton tässä mallissa, Tölli korostaa.

Uusi laki koskisi jokaista 18–30-vuotiasta Suomen kansalaista. Kansalaispalvelus käsittäisi asepalveluksen ja nykyisen siviilipalveluksen korvaavan varautumispalveluksen, joka toteutettaisiin kurssimuotoisena. Varautumispalveluksen suorittaja voisi valita kursseja ja harjoituksia esimerkiksi väestön- tai ympäristönsuojelusta, terveydenhuollosta tai kyberturvallisuudesta. Toteuttajina olisivat siviilivalmiutta ja -varautumista tukevat viranomaiset ja järjestöt.

Koko ikäluokka velvoitettaisiin yleisiin kutsuntoihin. Puolustusvoimille taattaisiin oikeus valita sopivimmaksi katsomansa henkilömäärä asepalvelukseen riittävän puolustuskyvyn takaamiseksi. Nykyisin vuosittain kutsuntoihin kutsuttavista 30 000 miehestä 24 000 suorittaa asepalveluksen ja 2 000 siviilipalveluksen.

Kaikille yhteiset kutsunnat toimisivat välineenä ehkäistä syrjäytymistä. Esimerkiksi Varusmiesliitto on ehdottanut kutsuntoja kaikille, Tölli vakuuttaa.

Kannustimena kansalaispalveluksen suorittajille myönnettäisiin tuloistaan verovähennys, joka olisi voimassa tiettyyn ikään saakka. Ne, jotka kieltäytyisivät tai eivät kykenisi palvelusta suorittamaan, joutuisivat maksamaan enemmän veroa kuin palveluksen suorittavat.

 

Yli 12 000 uutta alokasta aloittaa palveluksensa tänään

Uudet alokkaat astuvat palvelukseen tänään 7. tammikuuta. Vuoden ensimmäisessä saapumiserässä (1/19) palveluksensa aloittaa noin 12 500 alokasta. Vapaaehtoisen asepalveluksen aloittaa reilut viitisensataa naista.

Pääosa alokkaista eli hieman alle 10 000 aloittaa Maavoimissa, ja Merivoimissa palvelus käynnistyy noin 1 700:lla. Loput jakaantuvat Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien joukko-osastoihin.

Palvelusaika on 165, 255 tai 347 vuorokautta. Palvelus alkaa kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella. (Lähde: STT)