Päivi Nergin mukaan sote-lait on yhä mahdollista saada voimaan tällä vaalikaudella ja maakuntavaalit pitää syksyllä

8.1.2019 klo 11:15 Uutiset Samuli Rissanen

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg uskoo, että jo useamman vaalikauden yli venynyt sote-uudistus etenee kohti ratkaisu vielä tällä vaalikaudella, vaikka lakien käsittely on yhä pahasti kesken perustuslakivaliokunnassa.

Normaalia lyhyemmältä joulutauolta tänään palaavat kansanedustajat saavat maaliskuun puoliväliin jatkuvalla kevätistuntokaudella eteensä pitkään venyneen, jättimäisen sote- ja maakuntauudistuksen.

Uudistuksen läpimeno ei ole vielä varmaa, sillä jo aikataulu on erittäin tiukka.

Pitkään puurtanut sosiaali- ja terveysvaliokunta sai marraskuussa valmiiksi mietintöluonnoksensa uudistuksesta.

Parhaillaan asiaa työstää eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka jatkaa asiantuntijakuulemisia aiheesta jo tänään.

Vielä ei tiedetä, milloin valiokunta saa työnsä valmiiksi ja miten se uudistukseen suhtautuu. Aikataulun kannalta ratkaisevaa on se, kuinka suuria muutoksia valiokunta lakiesitykseen vaatii.

Perustuslakivaliokunnan jälkeen uudistus menee vielä kertaalleen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Vasta tämän jälkeen paketti voi mennä suuren salin äänestettäväksi.

Sote-uudistuksesta vastaava alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi sote-uudistuksen edistymistä toimittaja Maija Hurrin haastattelussa Radio Dein Avoin kuntakanava -ohjelmassa eilen.

– Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen ennen 15. maaliskuuta ja tasavallan presidentti vahvistaisi lait, on mahdollista että maakuntavaalit olisivat syksyllä, Nerg kertoo.

Nerg pitää todennäköisenä, että perustuslakialiokunta saa työnsä valmiiksi tammikuun loppuun mennessä.  Uudistus palaa sosiaali- ja teveysvaliokuntaan, josta Nerg odottaa sitä äänestettäväksi eduskunnan suureen saliin helmi-maalikuun vaihteessa.

– Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen ennen 15. maaliskuuta ja tasavallan presidentti vahvistaisi lait, on mahdollista että maakuntavaalit olisivat syksyllä, Nerg kertoo.

Muutoin uudistus on seuraavan hallituksen ja eduskunnan käsissä.

Tulevien maakuntien lukumäärä on 18. Hurri kuitenkin kysyi Nergiltä, eikö olisi ollut mahdollista edetä 12 maakunnan mallilla. Maakuntien väestöpohjat vahetelevat noin 70 000 asukkaan pienistä maakunnista 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaahan.

Hurri muistutti, että maakuntien välille jää suuri epätasapaino taloudellisesti ja demokraattisesti.

Nerg sanoi, että tähän malliin hallitus on päätynyt ja valmistelua tehty tältä pohjalta.

– Jos osoittautuu, etteivät pienet maakunnat selviä velvoitteistaan, niin silloin on tehtävä muutoksia ja laajennettava hartioita niiden osalta.

Ohjelmassa niin ikään esiintynyt Vantaan kaupunginvaltuutettu Jouko Jääskeläinen huomautti, että Uudenmaan 1,6 miljoonan asukkaan maakuntaa on pidetty liian suurena ja kahteen jopa kolmeen osaan jaettuna maakunta olisi ehkä toimiva.

Nerg kommentoi myös palkkojen harmonisoinnista koituvia suuria kustannuksista, jotka tulevat veronmaksajien kontolle.  Nergin mukaan kustannusten suuruusluokka selviää, kunhan lait tulevat voimaan ja tiedetään henkilöstön sijoittumiset.

– Alkuvaiheessa kustannukset nousevat, mutta  pitemmällä aikavälillä syntyy säästöjä, hän totesi

Yksi uudistuksessa askarruttavista kysymyksistö on henkilökohtainen budjetti, joka käytännössä tarkoittaa  asiakkaan palvelutarpeen  mukaan myönnettyjä asiakasseteleitä, joilla hän voi ostaa tarvitsemansa palvelut haluamaltaan palveluntuottajalta.

Asiakas listautuu  valitsemaansa sotekeskuksen asiakaaksi ja voi valita oman maakuntansa hyväksymän palveluntuottajan palveluita. Asiakas maksaa asiakasmaksut maakunnalle.

Yksi tärkeä osa-alue on ikäihmisten palvelut.

– Ikäihmiset voivat laittaa kätensä kyynärpäitä myöten ristiin uudistuksen puolesta, heistä pidetään huolta, Nerg vakuutti.