Eduskunnan juuri hyväksymä kudoslaki mahdollistaa munuaissiirron muillekin kuin aivan lähiomaisille, jos kudostyypit vain sopivat yhteen. 450 potilasta odottaa tälläkin hetkellä siirrännäistä; joka vuosi joku heistä myös ehtii menehtyä jonoon.

Eduskunta on juuri hyväksynyt kudoslain muutoksen, joka antaa usealla munuaissiirtoa odottavalle uuden mahdollisuuden elämään.

Laki on tähän mennessä estänyt muita kuin aivan lähiomaista tai samassa taloudessa asuvaa puolisoa luovuttamasta toista munuaistaan. Kudoslain muutoksen myötä luovuttaja voi olla myös muu sukulainen tai esimerkiksi hyvä ystävä.

Munuaissiirto palauttaa elämän ja työkyvyn sekä säästää yhteiskunnan varoja

Suomessa elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaissiirtojen määrä on ollut Pohjoismaiden pienin ja tähän odotetaan nyt muutosta.

Suomessa yli 450 ihmistä odottaa tällä hetkellä pääsyä munuaissiirtoon. Viime vuonna uuden munuaisen sai 238 ihmistä. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.

Munuais- ja maksaliitto, elinsiirtolääkärit ja monet kansanedustajat ovat vaatineet lain muuttamista. Kansanedustaja Sari Tanus jätti vuonna 2016 kudoslain muutoksesta lakialoitteen, johon hän keräsi 116 kansanedustajan allekirjoituksen.

Hallitus antoi esityksen uudesta kudoslaista eduskunnalle jo tämän vuoden alussa, mutta lain käsittely jäi sote-uudistuksen jalkoihin.
– Viimeisen 2,5 vuoden aikana on tehty tavattoman paljon työtä lakimuutoksen aikaansaamiseksi, eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Sari Tanus kertoo.

Tanus esiintyi eduskunnan päätöksen alla infotilaisuudessa yhdessä munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högströmin, elinsiirtoyksikön ylilääkäri Helena Isoniemen ja HUS:in dosentti Ilkka Helanterän kanssa.

Nykyinen tilanne on ollut varsin haastava munuaissiirrännäistä odottaville.

– Jonotusajat ovat pitkät eikä sopivaa luovuttajaa aina löydy. Potilas on voinut olla usean kerran viikossa monien tuntien ajan dialyysihoidossa ja siten työkyvytön.

– Munuaissiirto antaa konkreettisesti elämän ja palauttaa normaalin työ- ja toimintakyvyn. Lisäksi säästetään hoitokuluissa. Siirretty munuainen on toiminut pisimmillään jo 49 vuotta, yhteiskunnan varoja on säästetty tämän potilaan kohdalla jo lähes kaksi miljoona euroa, Tanus kertoo.

Hyväksytty kudoslaki menee seuraavaksi sosiaali-ja terveysministeriöön. Tanus arvioi, että laki tulee voimaan myöhemmin kevättalven aikana.

Munuaissiirto on turvallinen toimenpide ja elävä siirre paras potilaalle

Munuaissiirtojen tarve kasvaa, sillä dialyysipotilaiden määrä lisääntyy ja odotusajat siirtoon ovat jo pidentyneet. Yksi tekijä munuaissairaiden määrän kasvuun on kakkostyypin diabeteksen yleistyminen sekä väestön vanheneminen.

Elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrän lisääminen on tehokkain tapa lisätä munuaissiirtojen määrää, dosentti Ilkka Helanterä HUS:sta arvioi.

Hän kertoo, että elävä luovutus on parempi potilaalle: Siirto voidaan sopia etukäteen, molemmat osapuolet voivat siihen valmistautua, munuaisen toiminta on varmistettu ja siirre voidaan tehdä kokonaan ilman dialyysihoitoa.

– Siinä säästetään ja  siirteen ennuste on parempi. Elävät luovuttajat on huolellisesti tutkittu ja tiedetään, että heillä on täysin normaali munuaisten toiminta. Riskit on huolellisesti kerrottu ja luovuttajien vapaaehtoisuus varmistettu eli taustalla ei ole mitään painostusta tai taloudellisia intressejä.

– Tämä on ainoa tilanne, jossa kirurgi leikkaa täysin terveitä henkilöitä.

Elinsiirtoyksikön ylilääkäri ja kirurgi Helena Isoniemi arvioi, että Suomi lähti aikanaan lainsäädännössä eri polulle kuin muut pohjoismaat kun täällä keskityttiin munuaissiirtoihin kuolleilta luovuttajilta.

Nykyisin vain kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Siksi lakimuutosta lähdettiin kunnolla ajamaan.

– Tämä johtuu potilaista. On jouduttu sanomaan luovuttajille, ettei ole mahdollista antaa elävää siirrettä kuin rajatuissa tapauksissa.

Isoniemen mukaan eläviltä luovuttajilta saatu siirre on täysin vapaaehtoista, altruistista luovuttamista. Käytännössä siinä halutaan auttaa joko ystävää tai sukulaista.

– Tämä on ainoa tilanne, jossa kirurgi leikkaa täysin terveitä henkilöitä. Siksi luovuttaminen selvitetään hyvin monitahoisesti. Valvira myöntää luvan jokaiseen luovutukseen, Isoniemi kertoo.

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström muistuttaa, että munuaissiirron seurauksena vointi kohenee draamattisesti.

– Henkilö pystyy palaamaan kouluun tai työhön ja jatkamaan normaalia elämää. Se auttaa usein koko perhettä; siellä on voinut olla väsymistä, taloudellisia huolia, joten kyse on todella isosta asiasta.

Mitkä kaikki asiat pitää olla kunnossa, jotta munuaisen voi luovuttaa?

Elinsiirtoyksikön ylilääkäri, kirurgi Helena Isoniemen mukaan luovuttajan on oltava ensinnäkin riittävän terve. Terveydentilan lisäksi tutkitaan esimerkiksi veriryhmien yhteensopivuus.

Luovuttaja käy läpi seitsemän eri elinsiirtoja koskevaa rajoitinta, joista yksi on psykologinen.

Sinänsä kyse on turvallisesta toimenpiteestä. Ihminen tulee toimeen jatkossa yhdelläkin munuaisella. Isoniemi muistuttaa, että ei kuolleelta luovuttajaltakaan siirrettä potilaalle kuin yksi munuainen.

– Munuainen kirii toimintaansa, niin että se vastaa lopulta lähes kahta munuaista.

Teoreettista ikärajaa luovuttajalle ei ole. Toimintaohjeita voi pyytää omasta sairaalasta, jonka jälkeen tullaan vastaanotolle ja katsotaan verikokeita.

– Helmi-maaliskuusta lähtien Husissa toimii eläväluovuttaja-kordinaattori. Toimi on valtakunnallinen; koordinaattoriin voi olla yhteydessä kaikkialta Suomesta, Isoniemi kertoo.